Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kulkureiden kuningas

    Kulttuuri
    25.2.2014 - 14:01
    Marko Korvela

    Charles Chaplinin (1889-1977) rakastetun kulkurihahmon ensiesiintymisestä tuli helmikuussa kuluneeksi 100 vuotta.

    Chaplin aloitti elokuvauransa Kaliforniassa 1914 ja esiintyi vuoden aikana 35 elokuvassa. Tuolloin syntyi myös Chaplinin kulkurihahmo ja sille ominaiset tunnusmerkit: isot kengät, pieni hattu, hammasharjaviikset, kävelykeppi ja ankkakävely.

    Pohjois-Amerikassa on kulkureilla ollut suuri merkitys liikkuvana halpatyövoimana. Hoboina tunnetut kulkumiehet liikkuivat yleensä pummilla rautateitä pitkin aina sinne, missä oli tarjolla hanttihommia – usein sesongin mukaan. Tunnettuja hoboja olivat muun muassa kirjailija Jack London sekä muusikko Woody Guthrie.

    Chaplinin esittämä kulkurikin työskentelee usein ”paskaduuneissa” ja ammattimiehen apuna. Hänet nähdään muun muassa hammaslääkärin apulaisena, pianonkantajana ja remonttimiehenä.

    Eräs kuuluisimpia tehtäviä on Nykyaika-elokuvassa nähty pesti liukuhihnan ääressä ahertavana duunarina, jolle pakkotahtinen työ tekee tepposet. Ikimuistoisessa kohtauksessa kulkuri imaistaan tehtaan hammasrattaiden väliin, mikä toimii allegoriana teollisuuskapitalismin pakkotahtiselle tuotannolle: työläinen on pahimmillaan vain ratas osana suurempaa, kasvotonta ja kylmää koneistoa.

    Ihminen vastaan esineiden maailma

    Ranskalainen elokuvakriitikko André Bazin huomauttaa, että Chaplinin kulkurihahmon kautta esittämään yhteiskunnan arvosteluun suhtauduttiin varauksellisesti tämän elinaikana. Bazinin mukaan tämä liittyy Chaplinin taitoon asettua aiheen yläpuolelle ja antaa etusija tyylille.

    – Toki Nykyaika ottaa aivan selvästi kantaa ihmisen puolesta yhteiskuntaa ja sen koneita vastaan, mutta se ei tee sitä politiikan ja yhteiskuntatieteiden häilyvällä, satunnaisella tasolla vaan yksinomaan moraalisesti ja aina tyylin kautta.

    Bazin näkee Chaplinin kulkurin myyttisenä hahmona, joka on olemukseltaan yhteiskuntaan sopeutumaton. Kulkuri on jatkuvasti vaikeuksissa poliisin kanssa. Hän joutuu myös hankaluuksiin esineiden kanssa, olipa kyseessä sitten tikapuut, herätyskello tai portaat. Tämä voidaan tulkita eräänlaisena vieraantumisena, jota vastaan kulkuri kamppailee käyttämällä esineitä muihin tarkoituksiin kuin mihin niitä on alun perin tarkoitettu. Tuloksena on ratkiriemukasta komediaa, joka esimerkiksi edellä mainitussa Nykyajassa tuo esiin ihmisen ja hänen luomiensa esineiden ristiriidan, joka koneiden aikakaudella vaikuttaa syvällisesti myös historiaan ja yhteiskuntaan.

    Chaplinin kulkuri kehittyi alkuaikojen ilkeästäkin laitapuolen kulkijasta hahmoksi, joka kävi läpi monenlaisia vaiheita, niin ammatteja kuin ihmissuhteita. Bazinin mukaan kulkuri tuli Kultakuume-elokuvassa kehityksensä päätepisteeseen, vaikka hänen mielestään ei Kultakuumeessa enää ollutkaan parhaimmillaan.

    Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (ent. Elokuva-arkisto) esittää keväällä Chaplinin kulkurielokuvia elokuvateatteri Orionissa Helsingissä. Sen lisäksi Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa on heinäkuuhun asti avoinna Chaplin kuvissa –näyttely. 


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät kokosivat alan ammattilaiset Tampereelle 21.–22.4.

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!