Helsingin budjetin suurin uhka on leikkaaminen, leikkaaminen ja vielä kerran leikkaaminen, totesi SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen kaupunginvaltuuston keskustellessa keskiviikkona ensi vuoden budjettiraamin valmistelusta.

– Yritykset kilpailevat siitä, kuka nostaa eniten pörssikursseja leikkaamalla työpaikkoja. Työttömien määrä on noussut Helsingissä jo 33 000:een.

– Jyrki Kataisen hallitus on puolestaan leikannut kuntien valtionosuuksia ensi vuoden tasolla jo 1,4 miljardilla eurolla. Hallitus vie kunnilta vuosina 2012–2017 yhteensä 7,3 miljardia.

Hakanen syytti hallituspuolueita siitä, että kunnista tehdään leikkauspolitiikan ”likaisen työn tekijöitä”.

– Mitään kestävyysvajetta ei olisi, jos pääomaverotus olisi EU-maiden keskitasoa, jos hallitus ei olisi alentanut yhteisöveroa ja jos hyvätuloisten verotusta ei olisi kevennetty 90-luvun lopulta alkaen. Kyse on siitä, kumpi on tärkeämpää: luottoluokittajat ja EU:n kiristyssopimukset vai ihmisten hyvinvointi.

Helsinki tekee taas voittoa

Helsingin viime vuoden tulos on noin 150 miljoonaa ylijäämäinen. Pankkitileillä on ollut keskimäärin yli 600 miljoonaa euroa ja vuodenvaihteessa ennakkotietojen mukaan lähes miljardi.

– Jos osa näistä rahoista käytetään palveluihin, se ei ole vain menoerä. Se tuo työtä, tuloja ja hyvinvointia, Hakanen totesi.

Kuntaliiton mukaan pelkästään väestötekijät nostavat kuntien sosiaalipalvelujen menoja vuodessa yli 3 % ja terveysmenoja noin 1,5 %. Tähän päälle tulee vielä hintojen ja palkkojen nousu.

– Helsingin asukasmäärä on kasvanut jatkuvasti, mutta sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut jo 12 vuotta pienempi kuin isoissa kaupungeissa keskimäärin. Päivähoidon, opetuksen ja kulttuurin menot ovat asukasta kohti pienemmät kuin naapurikunnissa.

Kun palveluja on alibudjetoitu usealla kymmenellä miljoonalla, tarvitaan budjettiraamiin reaalinen tasokorotus. Karsimisen sijasta pitää tiivistää ja laajentaa lähipalveluverkkoa.

Työtä ja tuloja investoinneilla

 Hakanen esitti investointeja muun muassa biohiilen, tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotantoon sekä älykkäisiin liikenneverkkoihin. Toisaalta hän kysyi, miksi investoida yli miljardi uuteen Vuosaaren voimalaan ja sen verkostoihin, kun samat ilmastotavoitteet saadaan puolta halvemmalla muuttamalla vanhoja laitoksia monipolttoainevoimaloiksi. Satoja miljoonia säästyisi luopumalla Sörnäisten tunnelista ja korvaamalla esitetyt Kruunusillat ratikkalauttayhteydellä.

– Into, jolla kokoomus ajaa energialaitoksen ja sataman, mahdollisesti myös Palmian ja HKL:n yhtiöittämistä, ei osoita vastuullista suhtautumista kaupungin talouteen, Hakanen kommentoi. Hän vastusti myös palvelusetelien käytön, kilpailuttamisen ja ulkoistamisen lisäämistä.

Helsingissä on kokeiltu osallistuvaa budjetointia nuorisotoimessa. Seuraavaksi voisi olla osallistuvan budjetoinnin alueellisia kokeiluja, Hakanen ehdotti.

Valtuusto ei tehnyt budjettiraamista päätöksiä. Ne tehdään kaupunginhallituksessa maaliskuussa.