Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Markkinaehtoinen postinjakelu voi viedä 8000 työpaikkaa

    Kotimaa
    24.1.2014 - 8:37
    Sippo Kähmi

    Valtion postiyhtiö Itella on viime vuosien aikana tullut tunnetuksi tulevaisuudenvisioista, jotka eivät ihan aina ole järkevimmästä päästä.

    Tässä suhteessa yhtiön johtoon viime vuonna astunut toimitusjohtaja Heikki Malinen ei petä. Lokakuun lopulla julkaistussa tiedotteessa valtionyhtiön vaatimattomaksi tavoitteeksi ilmoitettiin toiminnan pitäminen markkinaehtoisena samaan aikaan, kun postilähetysten määrän ennustetaan vähenevän puolella vuoteen 2020 mennessä.

    – Yhtiön kaikkien liiketoimintojen pitää olla kannattavia, jotta voimme kasvaa, Malinen linjaa.

    Vaikka nykyisen postilain mukaan valtio voi tukea Itellaa alueilla, joilla postinjakelu ei ole taloudellisesti kannattavaa, ei yhtiö halua käyttää tätä mahdollisuutta. Sen sijaan Itella aikoo leikata kulujaan etupainotteisesti, samaa tahtia lähetysmäärien ja liikevaihdon alentuessa.

    ”Tolkuton luku”

    Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtaja Esa Vilkunan mukaan Itellan visiosta on luettavissa tolkuton luku. Henkilövaltaisella alalla työskentelee tällä hetkellä arviolta 16000 työntekijää ja toimihenkilöä.

    – Jos työntekijöitä vähennetään samassa suhteessa lähetysten määrien mukaan, tarkoittaa se 8000 palkansaajan työn loppumista, Vilkuna varoittaa.

    Vaikka pakettiliikenteen kasvu helpottaa tilannetta, on sen työllistävä vaikutus huomattavasti pienempi kuin kirje- ja lehtijakeluun kaavailtu leikkaus.

    Vaikka myös PAU arvioi postialan työpaikkojen vähentyvän tulevaisuudessa, on työmäärän kannalta lähes yhdentekevää pudotetaanko postiluukusta yksi vai kolme lähetystä. Postilaki velvoittaa yrityksen joka tapauksessa ylläpitämään postiverkkoa nykyisessä laajuudessa.

    – Alan tuottavuus tulee väistämättä laskemaan, kun jakelureitit on kuitenkin kuljettava päivittäin päästä päähän, Vilkuna muistuttaa.

    Yhdistetäänkö jakelut?

    Tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten Itella käytännössä toteuttaisi mittavat henkilöstövähennystavoitteet. Varhais- ja päiväjakeluiden yhdistäminen on kuitenkin ollut moneen kertaan esillä yhtiön historiassa.

    Itella on tehnyt kokeiluja yhdistämisistä alueellisten lehtitalojen kanssa jo vuodesta 2004, ja se oli esillä postilakia uudistettaessa 2011. Ideana on, että suomalaisten elämä helpottuu, kun kuuman aamukahvin äärellä voi sanomalehden lisäksi lukaista kirjepostit jo ennen töihin lähtöä.

    Sanomalehden ja päiväpostin jakelujen yhdistäminen tuo Itellan mukaan myös muita mainioita etuja. Pitkään tappiollisena pysynyt postinjakelu muuttuu kustannustehokkaaksi, ja ympäristökin pelastuu, kun vuorokaudessa jakelureitit ajetaan vain kerran.

    Tänä vuonna uusi jakelutapa on jo otettu käyttöön Varsinais-Suomen Kaarinassa kesäkuun alussa. Jostain syystä jakelualan työntekijät eivät ole laisinkaan yhtä innostuneita mallista, jossa yksi ihminen joutuu tekemään kahden työt.

    Jakelujen yhdistämisen sijaan PAU vaatii työn järjestämistä jatkossakin kokoaikatyöksi nykyisessä laajuudessa ja konsernia koskevan muutosturvasopimuksen uusimista vastaamaan nykytilannetta.

    Puheenjohtaja Esa Vilkunan mukaan valtio-omistajan on valmistauduttava postilain edellyttämään yleispalvelun kohtuuttomien nettokustannusten korvaamiseen.

    – Aivan kaikkea ei voida repiä postiduunarin selkänahasta.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät kokosivat alan ammattilaiset Tampereelle 21.–22.4.

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!