Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Lenin Venäjän johdossa

    Mielipiteet
    1.1.2014 - 20:33
    Aimo Minkkinen

    Elokuussa 1917 Lenin kertoi Kaarlo Kuuselalle poliittisen ohjelmansa: maailmanrauha, kansojen veljeys, itsenäisyys pikkukansoillekin ja sosialistien voitto. Siinä oli hänen ohjelmansa, jonka puolesta hän sanoi antavansa henkensäkin, jos tarvitaan.

    Venäjän valtakunnan katsotaan olevan yli tuhat vuotta vanha. Lenin oli maan johdossa noin viisi vuotta. Niistä kolme vuotta se oli sotaleirinä ja parin vuoden ajan murhayrityksen jälkeen sairastamisesta kärsinyt Lenin saattoi rauhallisemmissa oloissa suunnitella ja toteuttaa tulevaa sosialistista yhteiskuntaa.

    Vuosina 1917-18 Leninin johtamat bolševikit joutuivat pelastamaan romahtamaisillaan ja hajoamassa olleen maailmansodan runteleman Venäjän. Äärimmäisin ponnistuksin ja kirvelevin aluemenetyksin Lenin sai solmittua rauhan ja lopetettua maailmansodan verenvuodatuksen. Rauhanpolitiikka oli neuvostohallituksen ensisijainen lähtökohta.

    Rauhallinen sosialistisen yhteiskunnan ei päässyt kunnolla edes alkamaankaan. Länsimailta apua saaneet valkokenraalit aloittivat sotimisen vasta perustettua Puna-armeijaa vastaan: Krasnov, Koltshak, Miller, Judenitsh, Denikin… Lenin listasi Pilsudskin ja Mannerheimin samaan sakkiin. Tshekkiarmeija taisteli punaisia vastaan Uralilla ja Siperiassa.

    Lisäksi sosialisti-vallankumouksellisten puolue nousi kapinaan. Sen edustajat surmasivat bolševikkijohtajia ja haavoittivat Leniniä hengenvaarallisesti. Anarkistit räjäyttivät Moskovassa pommeja. Kronstadtin linnakkeen merisotilaat aloittivat kapinan. Volgan varrella puhkesi kuivuuden aiheuttama nälänhätä.

    Huolimatta näistä äärimmäisen vaikeista olosuhteista neuvostohallitus viitoitti tietä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Venäjällä oli ensiarvoisen tärkeää toteuttaa demokraattista kansallisuuspolitiikkaa. Ensimmäisenä kansallisuuspoliittisena tekonaan neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden.

    Venäjän kansan sivistystason nostamiseksi aloitettiin laaja lukutaitokampanja. Teollisuuden modernisoimiseksi tehtiin kauaskantoinen koko maan sähköistämissuunnitelma, jota alettiin nopeaan tahtiin toteuttaa. Sähkö vietiin myös maaseudulle.

    Oli selvää, että takapajuinen Venäjä kestettyään maailmansodan lisäksi lähes neljä vuotta jatkuneen kansalaissodan joutui jälleenrakentamaan talouttaan suurissa vaikeuksissa. Vuoden 1920 ankara kato sai talonpoikaistalouden erittäin vaikeaan asemaan. Sen takia elintarvikkeiden luovutusvelvollisuus korvattiin elintarvikeverolla. Sen määrä oli noin puolet luovutusvelvollisuudesta.

    Leninin mielestä ei pitänyt pelätä sitä, että kommunistit ”oppivat” porvarillisilta asiantuntijoilta, mm. kauppiailta ja kapitalisteilta. Heiltä piti ottaa oppia tietysti muodollisesti toisin, kuten otettiin oppia sotilasspesialisteilta. Uuteen talouspolitiikkaan siirtyminen kansalaissodan jälkeen merkitsi perääntymistä useilla talouselämän aloilla valtiokapitalismiin, mutta vain Venäjän talouden saaminen jaloilleen saattoi luoda perustan sosialistiselle yhteiskunnalle. 


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät kokosivat alan ammattilaiset Tampereelle 21.–22.4.

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!