Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Puhtaan veden ja elinympäristön puolesta Oulussa

    Kotimaa
    4.12.2013 - 14:52
    Tiedonantaja
    Juha Hilska
    Mielenosoitus vaatii kaivoslain pikaista uudelleenkäsittelyä sekä toimenpiteitä vastuuttomasti toimivia kaivosyhtiöitä vastaan. / Juha Hilska |

    Suomen kaivos- ja energiapolitiikka ei ota riittävästi huomioon ympäristöä, muita elinkeinoja eikä nykyisten ja tulevien asukkaiden oikeuksia, todetaan Oulussa 30. marraskuuta järjestetyn Uraanivapaa Pohjola -mielenosoituksen kannanotossa.

    Talvivaaran, Raahen ja Oriveden kaivokset ovat esimerkkejä vastuuttomasti perustetusta ja hoidetusta kaivoksesta, mutta Pohjois- ja Itä-Suomessa on muitakin ympäristöä ja elinkeinoja uhkaavia kaivoksia ja kaivoshankkeita. Suomi myös edelleen itsepäisesti satsaa ympäristölle haitalliseen ja riskialttiiseen uraanivoimaan aikana, jolloin uusiutuvat energianlähteet tarjoavat kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Suomi on vajoamassa kaivos- ja uraanivoimareservaatiksi, josta maan luonnonvarat riistetään ympäristöä turmellen ja myydään polkuhintaan ulkomaille.

    Nykyinen kaivoslaki on luotu helpottamaan kaivosyhtiöiden toimintaa, ei suojelemaan ympäristöä eikä turvaamaan paikallisten asukkaiden oikeuksia.

    Mielenosoitus vaatii kaivoslain pikaista uudelleenkäsittelyä sekä toimenpiteitä vastuuttomasti toimivia kaivosyhtiöitä vastaan. Kaivos, joka toistuvasti rikkoo ympäristömääräyksiä, on suljettava. Suomeen on myös saatava ydinvahinkovastuulakia, joka ei nykyisen lain tapaan vapauta ydinvoimayhtiötä täydestä korvausvelvollisuudesta.

    Talvivaarassa laiton uraanikaivos

    Stop Talvivaara –liikkeen Hannu Hyvösen mielestä Talvivaarassa on kyseessä laiton uraanikaivos.

    – Kun kaivosta perustettiin, salattiin kokonaan se, että bioliuotus irrottaa malmikivestä myös satoja tonneja uraania vuodessa. Yksi keskeisimmistä riskeistä siis salattiin.

    Tämä skandaali ei Hyvösen mukaan noussut julkisuuteen edes silloin kun uraani nostettiin esille. Keskustelu ohjattiin kysymykseen, pitäisikö uraani ottaa talteen prosessiliuoksesta vai antaa edelleen varastoitua kipsisakka-altaaseen.

    – Unohdettiin tietoisesti, että kaivos on koko toimintansa ajan irrottanut uraania kivestä sekä siitä syntyneet riskit. Jos näin olennaisen riskin salaaminen hyväksytään, tämä vie pohjan pois yva-menettelyiltä Suomessa.

    Hyvönen muistutti, että uraanin ja sen riskien salaaminen oli paitsi ympäristönsuojeluongelma, myös vakava työturvallisuusrikos.

    – Ihmiset joutuivat työskentelemään uraania tuottavassa kaivoksessa tietämättä altistuvansa radioaktiivisten aineiden riskeille.

    Jos yhteiskunta toimisi terveenä kokonaisuutena, Talvivaaran osakkeiden arvo olisi romahtanut silloin kun luvaton uraanin kaivaminen paljastui julkisuuteen. Toisin kuitenkin kävi – yhtiön osakkeet lähtivät nousuun, koska kaivoksen tuottamien mineraalien määrä laajeni.

    Suomi kytköksissä uraaniaseisiin

    Naiset rauhan puolesta –järjestön Lea Launokarin mukaan suomalainen kaivosteollisuus kytkeytyy myös uraaniaseiden materiaaliksi päätyvän uraanin kaivamiseen. Köyhdytetty uraani ongelmajäte ja erittäin halpa ammusten valmistusmateriaali, mikä lisää niiden käytön houkuttelevuutta.

    – Kanadalaisen Camecon sopimus Talvivaaran kanssa liittää Suomen uraaniaseiden tuotantoon. Cameco on aiemminkin myynyt köyhdytettyä uraania aseisiin, joita on käytetty ainakin Persianlahden sodassa ja Kosovossa. Ei ole mitään varmuutta siitä, etteikö Suomestakin päätyisi uraania ammuksiin, jotka mahdollisissa kriiseissä aiheuttaisivat jälleen vakavia haittoja siviiliväestölle.

    Launokarin mielestä vaarallista on myös Fennovoiman suurimman omistajan Rosatomin mukaantulo suomalaiseen ydinvoimateollisuuteen.

    – Rosatom on Venäjän valtion korporaatio, joka kehittelee ja tuottaa ydinaseet Venäjän armeijalle. Rosatom voisi käyttää Pyhäjoen voimalasta saamaansa sähkönmyyntituloa vaikka Venäjän ydinaseistuksen kehittämiseen.

    Naiset rauhan puolesta on työskennellyt uraaniaseiden täyskiellon puolesta vuodesta 2003. Järjestö on järjestänyt useita aihetta käsitteleviä seminaareja ja toimittanut materiaalia niin ulkoministeriölle kuin YK:lle. Tavoitteena on kansainvälinen uraaniaseiden täyskielto.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Aalto-yliopiston tuore pitkittäistutkimus avaa poikkeuksellisen yksityiskohtaisen näkymän siihen, miten ihmisten verkkokäyttäytyminen heijastuu koettuun stressiin.

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Suomalaiset työttömät etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa työllistymismahdollisuuksista. Kuva Emma Grönqvist
    Yleinen
    10.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Duunitorin data paljastaa: matalan kynnyksen työt ja tekoälyosaaminen vetivät suomalaisia vuonna 2025

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!