122 euroa kuukaudessa: ”Valtio yrittää tappaa mua”

Tällä viikolla koko nettikansan tietoisuuteen räjähti Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden Tuima-verkkolehdessä ilmestynyt juttu nuoresta helsinkiläisestä ”Tatusta”, joka elelee leveästi pelkästään toimeentulotuen avulla. Otsikot antoivat ymmärtää Tatun saavan kuukaudessa 1100 euroa puhtaana käteen tekemättä mitään.

Samalla hallituksen ajaman ”vastikkeellisen” tai ”osallistavan” sosiaaliturvan idea sai taas hieman pönkitystä. 

Jo samana päivänä alati valppaat kokoomuspoliitikot Ossi Mäntylahti ja Jaana Pelkonen vaativat lakiin muutosta – nämä sossupummien joukot on saatava kuriin ja järjestykseen! Tapaamisia ja valvontaa on lisättävä, jotta väärinkäytöksiltä vältytään.

Tilastojen valossa arkitodellisuus näyttää hyvin toisenlaiselta. Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE:n mukaan sosiaalietuuksien väärinkäyttöä paljon suurempi ongelma onkin etuuksien liian matala taso ja se, etteivät monet huono-osaiset osaa tai jaksa hakea toimeentulotukea. 

Toimeentulotuen alikäyttö on yhä samalla tasolla kuin kolmisen vuotta sitten – jopa puolet tukeen oikeutetuista jättää etuutensa käyttämättä. Kokoomuslaiset paikkaavat heikkoa kohtaa väärästä päästä. 

”Dimejä” on enemmän kuin ”Tatuja”

Tuilla elämisen sijaan nykynuorisosta yhä useampi putoaa kokonaan turvaverkkojen ulkopuolelle.

Yksinäisiä asunnottomia oli viime vuoden marraskuussa Suomessa 7 850. Alle 25-vuotiaita heistä oli silloin jo joka neljäs.

– Ihmiset miettivät, mistä nämä syrjäytyneet ihmiset ovat tähän yhteiskuntaan tulleet. Minun pitkäaikainen asunnottomuuteni liittyy mielenterveysongelmiin, kertoo hyvinkääläinen nuori Dimi Laine.

Sairauden aiheuttamien uniongelmien takia opiskelut epäonnistuivat, eikä työkykyäkään ollut.

– En ole käytännössä saanut masennukseen ja uniongelmiini apua julkiselta sektorilta. Ja kun en ole terveydenhuollon asiakas, en voi myöskään juuri saada yhteiskunnalta tukia, Laine selittää.

– Minulla oli kaksi vaihtoehtoa, joko ruveta taistelemaan kaikkien Suomen virastojen kanssa asunnon ja tukirahojen hankkimiseksi, tai ryhtyä asunnottomaksi.

Kelan päätös järkytti

Hyvinkääläinen päätti valita vaihtoehdon, joka ainakin pitää liikkeellä sängyn pohjalla makaamisen sijaan. Nyt asunnottomuudesta on tullut jo osa rutiinia.

– Jonkin ajan päästä se tasapainottuu. Yöpymispaikkojen etsiminen on vaatinut uusien sosiaalisten verkostojen luomista.

Dimi Laine on niitä harvoja syrjäytyneitä, jotka ovat päässeet ylös pohjalta. Masennuksen hän on pystynyt selättämään toimimalla vapaaehtoisena erilaisissa järjestöhommissa, esimerkiksi Kommunistisessa nuorisoliitossa.

– Sain opiskelupaikankin, ja ajattelin että nyt kaikki menee hyvin. Saan opintotukea ja voin vain keskittyä opiskeluun.

Kun Kelan päätös sitten saapui, järkytys oli melkoinen. Koska asunnottoman Laineen osoitteena on poste restante, hänen katsotaan asuvan vanhempiensa luona. Se tarkoittaa 290 euron sijaan alennettua 122 euron opintotukea.

– Silloin tuli kyllä niin sellanen fiilis, että valtio yrittää tappaa mua. Stressilukemat nousivat kattoon ja oireeni tulivat takaisin. Joku toinen olisi voinut jo minun tilanteessani saada itsetuhoisia ajatuksia, Laine huokaa.

Kädestä suuhun

122 euroa kuukaudessa on tällä hetkellä ainoa tuki, jota Dimille maksetaan. Päätös tarkoittaa neljän euron päiväbudjettia.

– Koulun ruokalasta saa lounaan 2,30 eurolla. Siellä on kai laskettu, että yksi lämmin ateria päivässä riittää jos haluaa syödä viikonloppuinakin.

Käytännössä opiskelija pakotetaan ottamaan opintolaina sekä asumiskuluihin että syömiskuluihin.

– Maaliskuun budjettiriihessä muka estettiin opintotuen muuttuminen lainapohjaiseksi, mutta minusta järjestelmä on jo lainapohjainen. Ilman lainanottoa tai omaa asuntoa ei voi saada tukiakaan, Dimi huomauttaa.

Laineen mukaan käytäntö on lain kirjaimen vastainen, ja hän on tehnyt asiasta valituksen. Nyt Kela kuitenkin vaatii osoitetiedot ja allekirjoitetut selvitykset kaikista paikoista, joissa Laine on yöpynyt.

– Se ei liity tähän päätökseen millään tavalla, ja on muutenkin ”hauska” vaatimus. Pitääköhän minun esimerkiksi mennä pyytämään koko porukalta allekirjoitukset, kun kerran nukuin Turussa kommuunissa, Dimi pohtii.

– Virkamiehillä tuntuu olevan sellainen käsitys, ettei asunnottomia ole olemassa, tai he eivät ole oikeita asunnottomia.

Asunnottomuusmessut

Nyt Dimin tavoitteena on löytää halpa vuokra-asunto, sillä opiskelujen takana paikasta toiseen liikkuminen ei enää tule samalla tavalla kysymykseen. Hyvinkäällä asuva nuori mies onkin ollut jo kuukausia vuokra-asuntojonossa.

Hänestä on erikoista, ettei valtakunnallisesti asuntomessujen järjestäjänä profiloitunut kaupunki kykene rakennuttamaan tarpeellista määrää halpoja vuokra-asuntoja omille asukkailleen. Vaikka messuilla on myyty valtavat määrät omakotitaloja ja kaupunki on suunnitellut kokonaisia omakotialueita, vetoaa Hyvinkään vuokra-asunnot Oy huonoon taloussuhdanteeseen. 

– Eikö kunnallisen, voittoa tavoittelemattoman asuntofirman tarkoitus olisi tehdä kaupunkilaisille kohtuuhintaisia asuntoja juuri tässä tilanteessa?

Helsingissä tilanne on vielä huonompi, sillä kaupungin asuntojonossa oli marraskuussa peräti 27 000 kotitaloutta. Yli puolet Suomen asunnottomista on helsinkiläisiä. 

– Pääkaupungissamme on myös käsittämättömät määrät tyhjillään olevia asuntoja, joista suurimman osan voisi ottaa käyttöön, Dimi muistuttaa.

Helsingissäkin viime vuonna eniten nousi nuorten alle 25-vuotiaiden (+ 93,0 %) ja maahanmuuttajien (+ 53,3 %) asunnottomuus. 

Lokakuun 17. päivä vietetään perinteistä Asunnottomien yötä useilla paikkakunnilla. Illalla alkavissa tapahtumissa muun muassa jaetaan ruokaa asunnottomille.

Tarkemmat tiedot tapahtumista: www.asunnottomienyo.fi