Lenin Brysselissä

Karl Marx totesi, että Belgia on kapitalistien paratiisi. Juuri Brysselissä Marx ja Engels kirjoittivat Kommunistisen puolueen manifestin.  Sosialistien kansainvälinen toiminta keskittyi myös vuosisadan alussa Brysseliin. Kansainvälinen sosialistitoimisto piti vuosikokouksensa tavallisesti Brysselissä.

Lenin osallistui niihin 1908, 1909 ja 1911. Sosialistisen Internationaalin juoksevia asioita hoidettiin Brysselistä käsin. Leninkin pyysi hoitamaan Brysselin kautta postiyhteytensä. Myös suomalaiset olivat yhteydessä Leniniin Brysselin välityksellä.

Ensimmäisen kerran Lenin saapui Brysseliin huhtikuun alussa 1902. Hän seurasi työläisten mielenosoitusta, ja oli vähällä tempautua mukaan mielenosoitukseen, mutta poliisien vahva läsnäolo hillitsi hänen intoaan. Brysselissä järjestettiin vuosisadan alussa paljon työläisten mielenosoituksia. Esimerkiksi 3.6.1903 järjestettiin mielenosoitus Venäjän hallituksen Suomen-politiikkaa vastaan.

Lenin oli kirjoittanut Iskrassa tästä politiikasta: ”Kahden ja puolen miljoonan suomalaisen ei tietenkään ole ajattelemistakaan kapinaa, mutta kaikkien meidän, venäläisten kansalaisten, on ajateltava sitä häpeää, mikä päällemme lankeaa. Me olemme yhä vielä siinä määrin orjia, että meitä käytetään muiden heimojen orjuuttamiseen.” Lenin kytki suomalaisten vapautumisen Venäjän vallankumouksen onnistumiseen.

Bolshevikkipuolueen perustava kokous eli Venäjän työväenpuolueen toinen edustajakokous avattiin Brysselissä heinäkuun lopussa 1903. Lenin saapui innostuneena kokoukseen. Brysselissä asunut venäläinen sosialisti Koltsov otti tehtäväkseen edustajakokouksen järjestämisen. Mutta sen järjestäminen Brysselissä ei ollutkaan niin helppoa. Kokousedustajien tapaaminen oli sovittu Koltsovin luokse. Sen jälkeen kun hänen vuokra-asunnolleen oli tullut peräjälkeen neljä venäläistä, asunnon emäntä ilmoitti Koltsoville, ettei hän siedä enempää tätä kansainvaellusta ja jos tulee vielä yksikin sielu saavat Koltsovit äkkilähdön asunnostaan.

Lenin ja Krupskaja lähestyivät tuolloin pahaksi onnekseen asuntoa, mutta Koltsovin puoliso ennätti kadulle vastaan ja ohjasi heidät ravintola Kultakukkoon. Krupskaja muistelee, kuinka kokousedustajat leiriytyivät äänekkäästi Kultakukkoon. Gusev nappasi konjakkilasillisen ja alkoi laulaa iltaa myöten sellaisella voimalla ooppera-aarioita belgialaista olutta kokeilleiden kokoustovereidensa säestyksellä, että ravintolan ulkopuolelle kerääntyi väkijoukko. Lenin piti erityisesti Gusevin laulamasta kappaleesta Ei meitä kirkossa vihitty.

Kokousta ei voitu jatkaa ravintolassa. Brysselin poliisi alkoi olla kiinnostunut venäläislaulusta. Edustajakokous joutui siirtymään salaiseen paikkaan. Belgian sosialistipuolue päätti piilottaa kokouksen valtavaan lumppuvarastoon. Sinne tunkeutumisellaan venäläiset vallankumoukselliset säikähdyttivät Krupskajan mukaan sekä rotat että poliisit. 

Trotski on muistellut, että bolshevikkipuolueen perustava kokous avattiin Brysselissä varastorakennuksessa, missä säilytettiin lumppupaaleja. ”Me jouduimme mielettömän kirppuarmeijan hyökkäyksen kohteeksi. Istunnot olivat todellista ruumiillista kidutusta.”

Iltaa myöten venäläiset vallankumoukselliset maistelivat belgialaista olutta ja innostuivat taas laulamaan voimallisesti vallankumouslauluja. Brysselin poliisin sietokyky ylittyi. Venäläiset kokousedustajat karkotettiin Belgiasta ja he jatkoivat kokoustaan Lontoossa. Suomalaisista bolshevikkipuolueen edustajakokoukseen osallistui Aleksanteri Schottman.