Valinnainen yleissivistys

Oppiaineiden valinnaisuutta suunnitellaan lisättäväksi lukioissa. Nykyisin lukion oppiaineissa on pakollisia kursseja yhteensä 47–51 ja niiden lisäksi oppilas valitsee syventäviä ja soveltavia kursseja eri aineista niin, että lukion oppimäärä, vähintään 75 kurssia, tulee täyteen. Valinnaisuutta halutaan nyt lisätä eri oppiainekokonaisuuksien sisällä. ”Oppiainekorit” olisivat kieliaineet, yhteiskunnalliset aineet, taito- ja taideaineet, katsomusaineet ja luonnontieteet. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan suorittamistavat eivät muuttuisi. 

Valinnaisuuden ei aina tarvitse olla paha asia. Ongelmaksi se muodostuu, kun kyseessä on laitos, jolle on annettu yleissivistävä tehtävä. Lisääntynyt valinnanvapaus oppiainekokonaisuuksien sisällä voi hyvinkin johtaa opiskeltavien oppiaineiden vähenemiseen. Vain muutaman aineen opiskeluun keskittyminen ei ole yleissivistävää.

Oppiainekokonaisuudet ovat toki luonteva jatko seitsemän vuotta sitten toteutetulle ainereaaliuudistukselle. Jo ainereaalin pelättiin suuntaavaan lukiolaisten ponnistukset vain parin aineen kirjoittamiseen ja näin rapauttavan lukion yleissivistävää vaikutusta. Nyt voidaan nähdä, ettei pelko ollut turha: Lukiolaiset kirjoittavat ainereaalissa eniten aineita, joissa on vain vähän kursseja. Tänä syksynä terveystiedon kirjoittaa 29 prosenttia ylioppilaskokelaista. Tämä on enemmän kuin toisella ja kolmannella sijalla olevien biologian ja historian kirjoittajia yhteensä.

Valinnaisuudesta puhutaan usein ihmisen motivaatiota kasvattavana tekijänä. On kivempi opiskella asioita, jotka itseä kiinnostavat. Motivaatio on kuitenkin siitä jännä asia, ettei sen tarvitse olla heti aluksi sisäistä, oppilaan omasta tunteesta lähtevää. Usein käy niin, että sitä alkaa tutustua johonkin asiaan ”pakosta”, mutta pikku hiljaa uuden oppimisen into viekin mukanaan ja motivaatio muuttuu omaksi.

Yleissivistys ja sen tarjoama laaja näkökulma eri maailman ilmiöihin on liian kova hinta maksettavaksi siitä, että lukiolaisille halutaan lisää valinnanmahdollisuuksia. Valinnaisuuden lisäämisen sijaan tulisi muuttaa nykyistä ainereaalia laaja-alaisempaa osaamista palkitsevaan suuntaan. Ja luopua ajatuksesta oppiainekoreista.