Kuka tarvitsee Nokiaa? – minä en, eikä Nieminen

Niin se on, että sitä ja vastaavia tarvitsee järjestelmä tämä kapitalistinen. Alku oli lähes suora lainaus Matti Rossilta, jonka sanoittamassa laulussa aikoinaan kyseltiin, kuka tarvitsee työttömyyttä. Minä en poraa yhden Nokian perään, vaikka koko muu Suomi on jo toista päivää sekaisin sen myynnistä.

Toiset ovat tohkeissaan ja näkevät mahdollisuutena kun kansainvälinen kapitalismi jyrää pieneen pohjolan maahan. Toiset taas ovat valmiit suruliputtamaan suomalaisen suurpääoman perään, vaikka se on jo aikaa sitten myyty kansainvälisille markkinoille.

Media elämöi asialla ja hehkuttaa Nokiaa, kuinka se on luonut ja pitänyt yllä suomalaista hyvinvointia – paskan marjat, sanon minä. Suomalaiset olisivat tulleet ja tulevat aivan hyvin toimeen ilman näitä kapitalismin mätäpaiseita, suurpääomia jotka riistävät maita ja mantuja sekä heidän kansalaisiaan sen minkä ilkeävät ja ilkeäväthän ne, onhan se nähty.

Suomalaisia vedetään nyt oikein urakalla höplästä, kuinka muka Nokian avulla ja sen maksamilla miljoonien verotuloilla on rakennettu sinne sun tänne sitä tai tätä. Uskokaa pois, suomalaiset olisivat kyenneet rakentamaan kaiken ja luomaan hyvinvointia ilman Nokiaa tai muita kansainvälisiä riistäjiä.

Sitä paitsi, mitä Nokia muka olisi ollut ilman sen työntekijöitä? Pelkkä nimi paperilla – ei mitään muuta. Suomalaiset työntekijät ovat tehneet selkänahoillaan sen, mikä Nokia oli ja kaiken lisäksi koko ajan pelko persiissä milloin tulee kenkää. Nokia kuppasi sen minkä kerkesi valtiota, otti kaiken irti ja kun oli saanut riittävän tietotaidon ja miljoonat, niin kylmän rauhallisesti laitettiin ovia säppiin ja siirryttiin halvan työn maihin. Siinä sitä kerrakseen suurpääoman suomalaista isänmaallisuutta – ja vielä perään itketään.

Onko kukaan laskenut tai kertonut, kuinka monia suomalaisten nokialaisten työntekijöiden tekemiä miljardeja on karannut ulkomaille suursijoittajien ja omistajien taskuihin? Niinpä, elämme kapitalismin ajan kovinta aikaa jossa omaisuudet kasautuvat harvojen käsiin ja jossa poljetaan sekä riistetään työläisiä kuin viimeistä päivää.

Maailma tarvitsee muutosta nyt, eikä viidestoista päivä – se tarvitsee sosialismia. Sosialismia, joka lähtee ihmisten tarpeista, eikä suinkaan rahanahneiden saalistajien ja raharuhtinaiden. Jokainen, joka ajattelee muullakin kuin otsalohkollaan näkee ja kokee joka päivä, kuinka eri kansojen työntulokset valuvat harvojen käsiin. Aika alkaa siis olla kypsä heittää koko kapitalistinen järjestelmä historian kirjoihin.

Aloitetaan kirjoittamaan uutta sivua jo tänään – miksi siirtää huomiseen, kun voit alkaa tehdä sitä jo nyt?