Bradley Manning on rauhanliikkeen sankari

Wikileaks-verkkosivustolle salaisia tietoja Yhdysvaltain toimista vuotanut Bradley Manning todettiin heinäkuun lopulla syylliseksi useisiin häntä vastaan asetettuihin syytteisiin. Ankarin syyte, vihollisen avustaminen, ei kuitenkaan pitänyt. Tämän ansioista Manningia ei voida tuomita elinkautiseen vankeuteen ilman mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen.

Sen sijaan Manning voi pahimmillaan saada jopa 136 vuotta vankeutta. Vertailun vuoksi: Norjassa 77 ihmistä murhannut äärioikeistolainen Anders Behring Breivik sai hirmuteoistaan ”vain” 21 vuoden tuomion.

Manning vuosi vuoden 2010 aikana muun muassa 700 000 diplomaattiviestiä sekä videon, jossa nähdään yhdysvaltalainen helikopteri ampumassa siviilejä Bagdadissa. Yhdysvaltain historian suurimman tietovuodon hedelmiä julkaistiin Wikileaks-sivustolla, mistä ne päätyivät mediaan kautta maailman.

Yhdysvaltain viranomaisten silmissä Manning on vakoilija ja petturi, mutta maailman edistykselliset piirit ovat nostaneet hänet uuden ajan sananvapauden ja rauhantyön sankariksi – eikä syyttä.

Manningin tapaus osoittaa, että terrorismin vastaisen sodan ja sen varjolla langetettujen poikkeuslakien (Patriot Act) aikana suhtautuminen tietovuotajiin on Yhdysvalloissa muuttunut entistä tiukemmaksi ja vainoharhaiseksi. Vapauden ja demokratian linnakkeeksi julistautunut Yhdysvallat näyttää todellisen luonteensa: perus- ja ihmisoikeudet ovat kevyttä kauraa tilanteessa, jossa suurpääoman ohjauksessa oleva sotajätti kokee itsensä ja etunsa uhatuksi.

Manningin tuomio osoittaa myös, että vastaavaan siivilirohkeuteen ja kansalaistottelemattomuuteen ryhtyneet Wikileaksin perustaja Julian Assange sekä laajamittaisen urkinnan paljastanut entinen CIA:n työntekijä Edward Snowden eivät välttele Yhdysvaltoihin palauttamista turhaan. Manningin epäoikeudenmukainen kohtelu on saanut arvostelua jo monilta ihmisoikeusjärjestöiltä.

Manning vuosi julkisuuteen valtavasti aineistoa, joka paljasti Yhdysvaltain sota- ja valvontakoneiston eri maissa harjoittamia väärinkäytöksiä. Hän teki paljastuksensa suurella henkilökohtaisella riskillä ja joutuu nyt teoistaan maksamaan. Rauhanliikkeen historia osoittaakin, että kun asettuu rauhan ja oikeuden puolesta väkivaltakoneistojen mielivaltaa vastaan, joutuu usein valitettavasti itse tulilinjalle. Hiroshiman tragedian muistopäivän tiimoilla on hyvä myös muistaa Mordechai Vanunu, mies joka joutui Israelin valtion hampaisiin paljastettuaan maan salaisen ydinaseohjelman.

On pohdittava, miten voi osoittaa solidaarisuutta ja konkreettisesti parantaa tietovuotajien tilannetta.

Sanotaan, että sota ei yhtä miestä kaipaa. Mutta entä jos miehiä tulee lisää? Entä jos he avaavat entistä useammin sanaisen arkkunsa ja paljastavat valtaapitävien väärinkäytöksiä? Maailman rauhanliike tarvitsee lisää bradleymanningeja ja edwardsnowdeneja.

Esimerkiksi Suomessa verkkosananvapautta ajava Electronic Frontier Finland – Effi on käynnistänyt kansalaislakialoitteen ”Lex Snowden”, jonka yksi keskeinen kohta on tietovuotajien suojan parantaminen globaalisti. Mikäli aloite menee läpi, aitoja tietovuotajia ei voitaisi enää estää matkustamasta Suomeen perumalla heidän passinsa. Aloitteella estettäisiin myös tietovuotajien luovuttaminen ja kriminalisoitaisiin kansalaisiin kohdistuva vakoilu.