Haastetaan uusliberalismi
Maailmanlaajuinen kapitalismin kriisi on ajanut talousjärjestelmän uuteen vaiheeseen. Brittiläinen pitkän linjan marxilainen kulttuurintutkija Stuart Hall väittää, ettei tämän vaiheen uusia piirteitä ole ymmärretty kunnolla.
Open Universityn emeritus-professori ja legendaarisen New Left Reviewin ensimmäinen päätoimittaja on aloittanut kollegoidensa Doreen Masseyn ja Michael Rustinin kanssa teoksen After Neoliberalism: The Kilburn Manifesto, joka lanseerattiin Lontoossa 24. huhtikuuta. Hän esitteli projektia Guardian-lehden saman päivän numerossa.
– Monet aiemmat kriisit – kuuluisimpana ehkä 1930-luvun suuri pörssiromahdus ja lama – ovat tuottaneet radikaaleja yhteiskunnallisia muutoksia: hyvinvointivaltion, New Deal –politiikkaa, mutta myös fasismin nousun. Viimeisen viiden vuoden aikana on syntynyt Occupy-liikkeen kaltaisia protesteja ja muuta leikkauspolitiikan vastaista toimintaa. Silti vallitsevaa ideologiaa ei ole pystytty murtamaan. Päinvastoin, eliitti on käyttänyt kriisiä hyväkseen niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa ajaakseen läpi uusliberalistista politiikkaa, toteaa Hall.
Iso-Britanniassa toisen maailmansodan jälkeen syntyneen hyvinvointikonsensuksen murtaminen oli eräs edesmenneen Margaret Thatcherin johtaman oikeiston tärkeimmistä tavoitteista. Thatcherista on nyt yritetty tehdä uuden, ”entistä yhtenäisen Britannian”, perustajahahmoa. Thatcherin jälkeen sekä työväenpuolue, New Labour että nykyinen hallituskoalitio ovat yhteistuumin muokanneet saarivaltiota edelleen niin, että istuva pääministeri David Cameron saattoi jopa tokaista BBC:n haastattelussa: ”Me olemme kaikki thatcherilaisia nykyään.”
Thatcher on kuollut – kauan eläköön thatcherismi?
Markkinavoimat tunkeutuvat kaikkialle
Stuart Hallin mukaan nykyisessä kapitalismissa uutta ovat sen moninaiset maailmanlaajuiset kytkökset, joihin vaikuttavat sekä nykyteknologia että ennennäkemätön finanssimarkkinoiden ylivalta. Vaikka kapitalismin kriisi vaikuttaa kaikkialla, on vaikutusten teho epätasaista. BRIC-maat ovat säästyneet pahimmilta iskuilta, kun taas Eurooppa on kärsinyt kovia kolauksia.
Hall huomauttaa, että monet perinteiset solidaarisuuden muodot ovat romahtamassa. Epätasa-arvo kasvaa dramaattisella tavalla, kun kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee.
– Kriisin myötä on paljastunut uusi, monikansallinen ja etnisesti vaihteleva superrikkaiden eliitti. Sunday Timesin rikkaimpien listaa hallitsevat kaksi venäläistä oligarkkia sekä intialainen miljardööri. Superrikkaita ajaa eteenpäin kyltymätön voitonhimo ja he elävät elämää, josta eivät tavalliset ihmiset osaa edes uneksia.
Hallin mukaan uusliberalismin voittokulku on perustunut sen röyhkeydelle. Globaali kapitalismi uskottelee, että se pystyy hoitamaan parhaiten talouselämän ohella koko yhteiskunnallisen ja sosiaalisen todellisuuden.
Markkinavoimat muovaavat yhteiskunnan kaikkia instituutioita ja pyrkivät murtautumaan niin politiikan ytimeen kuin yksityiselämäämme. Ne vaikuttavat muun muassa populaarikulttuuriin, jossa ihannoidaan supertähteyttä, oman edun tavoittelua ja individualismia. Tästä ovat Hallin mukaan kärsineet eniten naiset, vanhukset, nuoret ja etniset vähemmistöt.
Suunta tulevaisuuteen
Uusliberalismin myötä hallitseva luokka on pyrkinyt uudelleen muotoilemaan valtansa ja etuoikeutetun asemansa perustan. Stuart Hall korostaa, että tämä perusta on kaikkea muuta kuin vakaa.
– Mikään sosiaalinen muodostelma ei ole ikuinen. Nykyisestä kriisistä on ulospääsyteitä useampia kuin yksi. Aina on olemassa vaihtoehtoja.
Ja näitä vaihtoehtoja Hall ja kumppanit yrittävät hahmotella tuoreessa manifestissaan, joka on itse asiassa vähintään vuoden kestävä prosessi. Ensimmäinen osa julkaistiin verkossa huhtikuun lopulla, ja Hallin mukaan lisää tekstiä ilmestyy kuukauden välein.
– Pyrimme tutkimaan kriisin eri puolia ja muodostamaan aikaisempaa järjestelmällisemmin kysymyksiä, joita ei aiemmin ole esitetty. Me emme tee politiikkaohjelmia, vaan tarjoamme vaihtoehtoisia lähestymistapoja ja vaatimuksia, jotka toivottavasti vaikuttavat laajempaan poliittiseen keskusteluun, selventää Hall.
Hänen mukaansa Britannian työväenpuolue on liian sidoksissa thatcherismiin eikä sillä ole selkeitä visioita tai näköaloja. Muutokset voimat syntyvät Hallin mukaan nyt uusien yhteiskunnallisten liikkeiden ja perinteisten työväenluokkaisten organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Tämä ei kuitenkaan ole mutkaton tai ristiriidaton prosessi.
– Nyt ei ole vetäytymisen aika. Nyt ei myöskään kannata takertua menneisyyteen, vaan on otettava uudenlainen suunta tulevaisuuteen. Täytyy olla kanttia myöntää, että hyvinvointivaltion vanhoissa rakenteissa oli puutteita. Samalla on pidettävä tiukasti kiinni niistä periaatteista, joille hyvinvointivaltio rakennettiin: tulonsiirroista, tasa-arvosta, kollektiivisesta vastuusta, demokraattisesta osallisuudesta sekä perusoikeuksista, kuten koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Meidän on löydettävä uusia keinoja, joilla ne yhteiskunnassa turvataan.
On otettava harppaus
Hallin mukaan verkkoon syntyvä Kilburnin manifesti provosoi haastamaan vallitsevaa ajattelua ja tapoja, joilla politiikkaa on viime aikoina tehty.
– Nyt on aika haastaa uusliberalismi, ei mukautua siihen. On otettava harppaus, vaatii Hall.
Manifestin ensimmäisessä artikkelissa Hall, Massey ja Rustin esittelevät projektin analyysin perusteita. Tulevissa artikkeleissa käsitellään muun muassa talouden kieltä, uusliberalismin muokkaamaa arkijärkeä sekä feminismiä käsitteleviä teemoja.
Manifestin englanninkielisiä tekstejä julkaistaan seuraavan 12 kuukauden aikana verkossa osoitteessa:
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
