Kapitalismi tappaa Bangladeshissa

Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa huhtikuun lopulla tapahtuneen tekstiilitehtaan sortumisen uhrimäärä on kasvanut jo yli seitsemään sataan. Rakennuksessa arvioitiin olleen reilut 3 000 työntekijää, mutta tarkkaa lukua ei tiedetä. Viranomaiset olivat onnettomuuspäivää ennen vaatineet rakennuksen evakuoimista liiallisen väkimäärän takia.

Nyt sortunut Ranan tehdas sijaitsee Savarin kaupunginosassa, jonne orjatyöllä pyörivä tekstiiliteollisuus on keskittynyt. Surkeista työoloista johtuvat onnettomuudet eivät ole mitään harvinaisuuksia.

Tekstiiliteollisuuden uhrit ovat tarpeen, jotta kapitalistinen ”joustava” tuotanto on mahdollista. Vaateketjut eivät halua sitoa pääomaa suuriin varastoihin, niinpä tuotanto organisoidaan Just On Time – tai suomalaisittain paremminkin JOT, Juuri oikeaan tarpeeseen -periaatteen mukaisesti. Tämä edellyttää, että tehdastyöläiset suljetaan tuotantolaitoksiin, missä heidät voidaan patistaa työhön heti kun markkinat tuotteita vaativat.

Marx kirjoittaa Pääoman I osassa, miten kapitalisti ei lisäarvon riistossaan tyydy rikkomaan vain moraalisia rajoja. Kapitalisti pyrkii keinolla millä hyvänsä venyttämään työaikaa myös työläisen fyysisen kestokyvyn rajoille. Tämä ei vain vie työläiseltä mahdollisuutta vapaa-aikaan ja työvoimansa uusintamiseen; se lyhentää työläisen elinikää.

Bangladeshin tekstiilityöläiset eivät toki niele kohtaloaan ilman vastarintaa. Esimerkiksi kesällä 2012 tuhannet Dhakan työläiset osoittivat mieltään, sulkivat yli 300 tehdasta ja vaativat parempia palkkoja ja työoloja. Bangladeshin hallitus hajotti protestit tuhansien poliisien voimin.

Myös Ranan tehtaan sortuminen johti työläisten protesteihin. Bangladeshin tekstiilituottajien liitto on nyt syyttänyt protestoivia työläisiä ”vehkeilystä” ja siitä, että lakot haittaavat maan tekstiiliteollisuuden kilpailukykyä.

Länsimaiset kuluttajat haluavat muotivaatteita edullisesti, ja voitonnälkäiset firmat ovat niitä valmiita tarjoamaan. Kärsimys ulkoistetaan kehittyviin maihin. Savarin kaltaisia orjatyökeskittymiä löytyy Bangladeshin lisäksi muun muassa Meksikosta Yhdysvaltain vastaisella rajalla, Haitista ja Sri Lankasta. Ne muodostavat 2000-luvun uuskolonialistisen kapitalismin vankileirien saariston.