Hiilivapaa Suomi on mahdollinen

Viimeisten tilastotietojen valossa maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet arvioitua nopeammin. Viime vuonna päästöt nousivat kaikkien aikojen ennätykseen.

– Päästöt pitäisi saada kääntymään laskuun tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, jotta ilmastonmuutokset vaikutukset pysyisivät kohtuullisina, toteaa Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Samalla kun hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet, on puhtaan energiateknologian puolella tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.

– Aurinko- ja tuulivoiman hinta on tullut alaspäin, ja ne ovat monessa maassa tulossa kilpailukykyiseksi ilman tukia. Viime vuonna nämä kaksi teknologiaa yhdessä vastasivat yli puolesta uudesta sähköntuotantokapasiteetista Euroopassa. Biopolttoaineiden markkinat kasvoivat myös myönteisesti, sanoo Lund.

Kohti energiavallankumousta

Peter Lund korostaa, että ilmastonmuutoksen torjumisessa energiankäytön tehostaminen on keskeisin toimenpide.

– Tehostamisen kustannukset suhteessa energian tuotantoon ovat alemmat eli tehostaminen säästää rahaa. Yleisesti arvioidaan, että jopa puolet tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin saada aikaan energian käytön tehostamisen kautta.

Lundin mukaan uusiutuvat energialähteet yhdessä energian käytön tehostamisen kanssa on taloudellinen ja realistinen vaihtoehto ”energiavallankumoukselle”, jolla maailman energiatalous muutetaan kestävälle pohjalle jo vuoteen 2050 mennessä.

– Tässä yhteydessä kannattaa myös mainita maakaasu kivihiilen korvaajana sähköntuotannossa. Sen päästöt ovat yli puolet alhaisemmat. Uudet liuskekaasuesiintymät erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa tuonevat kaasun uudelleen mukaan energiakuvaan, ounastelee Lund.

Uusiutuvilla työpaikkoja

Suomen omat energiavarat ovat uusiutuvia energialähteitä kuten bioenergiaa eri muodoissaan ja tuulivoimaa. Lisäksi Suomen energiakulutus on korkea.

– Lähtökohtaisesti meillä on siis erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää näitä enemmän. Lisäksi meillä on paljon osaamista ja teollisuutta näillä alueilla.

Satsaamalla uusiutuviin energialähteisiin luodaan siis Lundin mukaan uusia työpaikkoja.

Hinta ei ole kynnyskysymys: rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -reaktorin tuottaman sähkön hinta tulee olemaan samaa tasoa kuin tuulisähkön ilman tukia.

Sen sijaan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon capture and storage, CCS) ei ole Lundin mukaan edennyt toivotulla tavalla ja sen tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat.

– CCS-tekniikka on kallista ja lisäksi on esitetty epäilyksiä, että hiilidioksidia saattaisi vuotaa takaisin ilmakehään maanalaisista varastoista.

Lund muistuttaa, että Saksassa on CCS lailla kielletty siihen sisältyvien riskien takia. CCS on kuitenkin mukana eräissä kansainvälisissä skenaarioissa.

Suomen valitettava trendi: ydinvoima

Suomen nykyinen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu päästöjen vähentämiseen 20 % vuoteen 2020 mennessä. Lund pitää todennäköisenä, että tähän tavoitteeseen päästään. Sen tiukempiin tavoitteisiin ei hallitus ole varautunut.

– Tanska asetti itselleen tiukemmat tavoitteet pari-kolme vuotta sitten. Saksa tulee myös saavuttamaan selvästi alemman päästötason kuin Suomi. Näissä molemmissa maissa satsataan vahvasti tehostamiseen ja uusiutuviin. Tanskan tavoitteena on tuottaa kaikki energia vuonna 2050 uusiutuvilla energialähteillä, Saksassa vastaavasti 80 % sähköstä.

Lundin mukaan Suomellakin olisi teknistaloudelliset mahdollisuudet tiukempiin tavoitteisiin, mutta poliittinen tahto tähän puuttuu.

– Meidän päästrategiamme on rakentaa lisää ydinvoimaa, jonka osuus sähköstä nousee runsaasta 20 %:sta jopa 60 %:iin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Euroopan Unionin ilmastopolitiikan tavoitteena on vähentää päästöjä noin 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tämä merkitsee käytännössä lähes hiilivapaata Eurooppaa.

– Ottaen huomioon nykyisen energiapoliittisen suuntauksen Suomessa on todennäköistä, että rakennamme lisää ydinvoimaa. Meillä Energiwende (suom. energiakäännös) menee toiseen suuntaan kuin Saksassa ja muualla Euroopassa. Tämän trendin mukaan Suomi käyttää suhteessa eniten ydinvoimaa maailmassa vuonna 2050, laskeskelee Lund.

Toinen polku

Mutta löytyy toinenkin polku tulevaisuuteen: satsaaminen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja energian käytön tehostamiseen.

– Laajentamalla bioenergian käsitettä metsäenergiasta myös biokaasuun, jätteiden käyttöön ja kaasutukseen, peltoenergiaan ja ymmärtämällä, että uusiutuva energia on myös paljon muuta kuin bioenergiaa, siis tuulivoimaa, maalämpöä, aurinkoenergiaa ja kestävää pienvesivoimaa, voisimme valjastaa valtavat energiavarat käyttöömme. Tehostamisesta ja uusiutuvista saisimme lisää energiaa kolmen suurvoimalan verran 10-15 vuoden sisällä ja jopa viisi kappaletta vuoden 2030 tienoilla. Nämä ovat paikallisia energiaratkaisuja, perustuvat suomalaiseen osaamiseen, työhön ja teknologiaan ja kotimarkkinat auttaisivat teollisuuttamme pääsemään kiinni kasvaviin maailmanmarkkinoihin, sanoo Lund.

Tämä ”suosi suomalaista” -energiaratkaisu olisi Lundin mukaan taloudellinen vaihtoehto kohti hiilivapaata Suomea – ja kaupan päälle tulisi 30 000–40 000 uutta työpaikkaa.

– Tekniikka ja talous ovat tässä vaihtoehdossa kunnossa, mutta ilman poliittista tahtotilaa tämä ei toteudu koskaan, sanoo Peter Lund.