Työväenlehtipäivänä suomalaista työtä etsimässä

Suomessa vietetään perinteistä työväenlehtipäivää maaliskuun alussa. Maaliskuun 2. päivänä vuonna 1895 ilmestyi ensimmäinen Työmies-lehti. Tätä pidetään suomalaisen työväenlehdistön syntytapahtumana.

Tiedonantajan perjantain 1. maaliskuuta numeron teema on suomalainen työ ja työväenluokka 2000-luvulla. Lehdessä eritellään työelämän trendejä ja kerrotaan erilaisten työntekijöiden kokemuksia työpaikoilta.

Suomi on monen muun kehittyneen länsimaan tavoin muuttunut palveluvoittoiseksi, suhteellisen korkeasti koulutetun työvoiman yhteiskunnaksi. Kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen sekä 1990-luvun laman perintönä massatyöttömyys, joka uhkaa syrjäyttää merkittävän osan etenkin nuorista. Tuoreimpien tilastojen mukaan jopa joka neljäs alle 25-vuotias mies on työtön.

Tiedonantajaan tulee tasaisin väliajoin yhteydenottoja, joissa kerrotaan työntekijöiden karmeitakin kokemuksia työelämästä. Varsinkin vuokratyösuhde voi merkitä esimerkiksi potkuja sairasloman takia tai statusta toisen luokan työntekijänä, jolle eivät kuulu tavalliset työsuhde-edut. Liian moni työnantaja rikkoo myös suoraan lakia ja työehtosopimuksia luottaen siihen, ettei alisteisessa asemassa oleva työntekijä tajua tai jaksa nostaa asiasta haloota. Ja harva niin tekee – epävarmoilla työmarkkinoilla ei haluta hankalan työntekijän mainetta.

Työväenlehtipäivänä on syytä nostaa esille tämän päivän duunarit. Eikä vähiten sen vuoksi, että yhteiskuntamme rikkaudet syntyvät heidän kättensä ja osaamisensa kautta.

 Tiedonantaja on rohkeasti vasemmalla

Kriittiset mediatutkijat ovat viime vuosina kiinnittäneet entistä enemmän huomiota joukkotiedotusvälineiden murrokseen. Esimerkiksi Huonoja uutisia -Into-pamfletin tekijät Juha Honkonen ja Jussi Lankinen toteavat, että Suomen johtavat mediatalot tahkoavat huippukovia tuloksia samalla kun irtisanovat toimittajia ja pumppaavat rahaa osinkoina omistajien taskuun.

Brittitoimittajat David Cromwell ja David Edwards toteavat tuoreessa kirjassaan Why We Are The Good Guys, että demokratialta on hiljalleen viety sisältö. Jäljelle on jäänyt valtamedian vahvistama illuusio demokraattisesta väittelystä ja pohtimisesta. Valtamedia esittää myös usein kansalaiset politiikan voimattomina sivustaseuraajina, mikä on omiaan tuottamaan passivoivan noidankehän.

Tämän vuoksi työväenlehtien tarve on entistä suurempi. Mediakenttä tarvitsee lehtiä, jotka eivät ole kaupallisten intressien, klikkausten ja mainostajien mielivallan vankeina. Demokratia vaatii lehtiä, jotka kertovat tavallisten ihmisten, työtätekevien ja syrjäytettyjen toiminnasta ja politiikan tekemisen mahdollisuuksista.

Tiedonantajan takana ei ole suurpääomaa eikä eduskuntapuolueiden tukiaisia. Tiedonantaja tunnustaa väriä ja on rohkeasti vasemmalla – myös tulevaisuudessa.