Miten käy työntekijöiden kilpailutuksessa?

Joensuun kaupungissa on käynnissä vanhusten ruokapalvelujen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen.

– Aluksi se koskee Koivupihan valmistuskeittiötä ja Sepänpihan, Karsikon ja Suvituulen palvelukeskusten jakelukeittiöitä. Ulkoistamisella tavoitellaan tilojen tehokkaampaa käyttöä. Entisen henkilökunnan asema turvataan sisäisin siirroin. Tilaaja -tuottajamallin kokemuksista muualla on ollut vaikea saada tarkempaa tietoa muilta osin, kuin tarjouspyyntöjen teosta kilpailutuksessa, kertoo ruokapalvelupäällikkö Pirjo Mäkinen.

Päätös tehdään nyt ensi maaliskuusta alkaen kolmeksi vuodeksi. Lisäksi sopimuksessa on kaksi optiovuotta. Kysymys on 700 000 euron summasta vuositasolla, ja päätöksen tekevät virkamiehet.

Ruokapalvelutyöntekijä Tuija Kuivalainen JHL:n Joensuun ammattiosastosta on huolissaan siitä, miten työntekijöiden käy kilpailutuksessa.

– Miten nykyisten työehtojen käy, jos yksityinen firma voittaa kilpailutuksen? Tämä herättää epävarmuutta työntekijöissä. Kilpailuttamista ja yksityistämistä ei ole käsitelty ammattiosaston yleiskokouksissa, eikä minkäänlaista keskustelua ole käyty jäsenistön keskuudessa. Olemme aivan säkki päässä.

– Nyt avataan päätä sellaiselle kehitykselle, jonka loppua ei ole näkyvissä. Kaupungissa otetaan vuoden vaihteessa käyttöön tilaaja-tuottaja -malli. Sen seurauksena kilpailuttaminen tulee kaikkialle, Kuivalainen epäilee.

Liian kiire töissä

Epävarmuus työpaikoilla kasvaa ja vaarassa on, että töitä pyritään teettämään entistä pienemmällä porukalla. Se lisää kiirettä ja työn kuormitusta. On pelättävissä, että konsultit entistä enemmän määräävät työtehtävien mitoituksesta.

Jo nyt tuppaa olemaan ajoittain liian kiire töissä. Se vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden mielenterveyteen ja muuhunkin terveyteen.

– Minusta on hyvin surullista, ettei ay-liike ole ottanut selvästi kielteistä kantaa kilpailuttamiseen ja yksityistämiseen, vaikka JHL:n jäsenten enemmistö on varmasti niitä vastaan, Kuivalainen vakuuttaa.

– Täällä julkisella sektorilla on paljon epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Katainen on uhkaillut lisäsäästöillä ensi keväänä. Se liittyy varmaan tähän EU:n talouskurisopimukseen, jota parhaillaan käsitellään eduskunnassa. Sillä samalla talouspolitiikalla on Välimeren maat ajettu konkurssin partaalle. Minusta se on vastuutonta politiikkaa.

Perusturvaan parannusta

Tuija Kuivalainen asuu nyt Joensuun Utrassa. Se on ollut aikanaan voimakas työläisyhteisö, jossa on ollut saha ja lasitehdas.

– Nyt Utrassa on paljon köyhyyttä, on työttömyyttä, maahanmuuttajia, mielenterveysongelmaisia, monella tapaa syrjäytettyjä ihmisiä. Sen vuoksi perusturvan parantaminen olisi hyvin tarpeellista näiden ihmisten kannalta.

– Keräsimme nimiä SKP:n perusturva-adressiin, ja se luovutettiin eduskuntaryhmille vuosi sitten. Päättäjät kehuivat aloitetta tärkeäksi, mutta mitään eivät ole tehneet asian hyväksi.

– Minusta ne vaatimukset ovat hyvin ajankohtaisia. 900 euroa kuukaudessa puhtaana käteen työttömille, sairaille, eläkeläisille, opiskelijoille, ei ole liikaa. Siinä aloitteessa vaadittiin lakia 1 500 euron minipalkasta kuukaudessa normaalista työajasta. Hyvin tärkeä on vaatimus vapauttaa alle 1 100 euron kuukausitulot verosta kokonaan.

– Kyllä se aloite voidaan toteuttaa panemalla rikkaat verolle. Itse asiassa meillähän on annettu rikkaille koko ajan suurempia verohelpotuksia. Mutta perusturvaan ei ole riittänyt rahaa, vaikka Suomessa on ollut voimakas talouskasvu, sanoo Kuivalainen.