EU:n talouskurilla kohti liittovaltiota

Hallituksen esitys Euroopan talouskurisopimuksen (European Fiscal Compact) ratifioinnista ja lainsäädäntöön tuomisesta eteni viime viikolla Suomen eduskunnassa lähetekeskustelusta valiokuntien käsittelyyn. Sopimuksella Euroopan unioni haluaa määritellä tiukat ehdot jäsenmaiden julkisen talouden rakenteelle.

Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvelle on selvää, että sopimus joka alistaa kansalliset budjetit Brysselin kontrolliin on äärimmäisen iso askel liittovaltion suuntaan. Valiokunnista sopimukselle ollaan hakemassa perustuslain tasoista auktoriteettia.

– Päätäntävalta karkaa nyt suomalaisten käsistä. Taloutta ei voi säädellä sopimuksen edellyttämällä tavalla ellei EU ulota valtaansa veropolitiikkaan, työmarkkina-asioihin ja sosiaalipolitiikkaan – siis esimerkiksi palkkoihin ja eläkeikiin, listaa Mustajärvi.

Talouskuriin sisältyvät sekä ns. “tasapainoisen budjetin sääntö” että “automaattinen mekanismi korjaavien toimien toteuttamiseksi”, joilla mahdollistetaan rajut säästötoimet talouden ollessa alijäämäinen. Pitkällä aikavälillä alijäämän on oltava enintään 0,5 % bruttokansantuotteesta, 3 % rajan ylityttyä voidaan ryhtyä pakkokeinoihin. Kyse on samoista toimista, jotka ovat jo johtaneet inhimilliseen katastrofiin mm. Kreikassa.

– Toki nyt sanotaan ettei vastaavaa voi tapahtua täällä, sillä Suomi ”on hoitanut asiansa hyvin.” Mutta jos ajaudutaan uuteen taantumaan ja lamaan, kuten Euroopassa näyttää jo käyvän, uusliberalistit saavat tästä sopimuskokonaisuudesta kätevän työkalun pakkiinsa, kansanedustaja varoittaa.

Sisältö tullaan tuomaan kansanedustajille lukuisina lakimuutoksina, joilla halutaan varmistaa Suomen yhteensopivuus sopimuksen kanssa vuoden 2013 aikana.

Hallitusvasemmiston linja tuuliajolla

Asia nousi esille marraskuussa myös Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa, kun tamperelainen Antti Ronkainen esitti puolueelle sopimuksen yksiselitteistä hylkäämistä. Esityksessä talouskurisopimuksen todettiin olevan oikeistolaisen leikkauspolitiikan symboli.

Valtuusto ei neuvoa-antavan äänestyksen jälkeen hyväksynyt esitystä. Lehtitietojen mukaan puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei halunnut Vasemmistoliiton ottavan talouskuriin kantaa ”mutu-tuntumalla” ennen kuin sen sisältö lopullisesti selviää – siitä huolimatta, että sopimuksen sisältö on ollut tiedossa jo maaliskuussa ja sen on tähän mennessä ratifioinut 12 jäsenvaltiota.

Mustajärvi sanoo nostavansa Ronkaiselle hattua. Puoluejohdon väistöliike ei häneltä saa sympatiaa.

– Kun hallituksen esitys on jo käynyt läpi lähetekeskustelun, on se nyt ihme jos ei vieläkään tiedetä mitä se sisältää. Joka taas esittää ettei ymmärrä mistä talouskurissa on kyse on joko poliittisesti täydellisen tietämätön tai valehtelee niin hyvin, että on vakuuttanut itsensäkin.

Myös Euroopan vasemmisto, ay-liike ja kansalaisjärjestö Attac ovat toistuvasti vastustaneet sopimusta, ei vähiten viime viikkoisen 14N-yleislakkopäivän muodossa. Iso-Britannia ja Tsekin tasavalta hylkäsivät aiemmin sopimuksen vedoten mm. perustuslaillisiin ongelmiin, jonka takia sopimusta ei voitu suoraan viedä EU:n lainsäädäntöön.

– Pahimmat eurolobbarit myivät aikoinaan EU:n vasemmistolle työväenliikkeen internationalismin jatkeena. Nyt pankkitukien ja talouskurin Euroopassa sekä Suomessa että Kreikassa köyhiä kuritetaan samalla tavalla ja kansainvälisestä solidaarisuudesta ei ole tietoakaan, Mustajärvi lataa.

– On ollut irvokasta seurattavaa, miten Vasemmistoliiton johdossa on hehkutettu esimerkiksi kreikkalaisen Syrizan menestystä. Tosiasia on, että Syriza menestyi tismalleen päinvastaisella linjalla kuin mitä Vasemmistoliitto ajaa Suomessa.

Vasenryhmä peräänkuuluttaa nyt suomalaiselta vasemmistolta todellista työväen kansainvälisyyttä.

– On kyse suuresta linjanvedosta Euroopassa – hyväksytäänkö leikkaukset vai voidaanko elvyttää. Meidän mielestämme eurokriisissä on kyse systeemikriisistä, jota ei leikkaamalla paranneta.