Hallituksen kuntauudistus ei saanut enemmistön tukea

Sunnuntaina päättyneet kuntavaalit olivat tappio hallituspuolueille ja niiden ajamalle kuntauudistukselle. Kaikki hallituspuolueet menettivät kannatusta edellisistä kuntavaaleista. Vaalien voittaja olivat Perussuomalaiset, jotka kaksinkertaistivat kannatuksensa.

Pettymys harjoitettuun politiikkaan näkyi myös äänestysaktiivisuuden putoamisena 58 prosentin tasolle. Erityisen matala äänestysaktiivisuus oli niillä alueilla, joiden asukkaat ovat keskimääräistä pienituloisempia.

Esimerkiksi Kauniaisissa äänestysaktiivisuus oli 76 %, mutta Vantaalla vain 51 %. Myös kuntien sisällä oli isoja eroja. Helsingissä Paloheinässä äänestysaktiivisuus oli 76,5 prosenttia, kun Jakomäessä oli 36,7 prosentin äänestysalue.

SKP:n säilytti valtuustopaikat

Suomen kommunistisen puolueen ja sen listoilla olleiden sitoutumattomien valtuustopaikkojen määrä säilyi ennallaan eli yhdeksänä. Tavoitteena ollut kannatuksen ja valtuutettujen määrän lisäys ei onnistunut.

Eduskunnan ulkopuolisista puolueista SKP:llä oli eniten ehdokkaita, yhteensä suunnilleen saman verran kuin muilla ei-eduskuntapuolueilla yhteensä. SKP:llä oli omat listat 40 kunnassa. Valtakunnallisesti äänimäärä väheni hieman edellisistä kuntavaaleista, vaikka nousikin viime vuoden eduskuntavaaleista.

Valtuutettuja SKP sai Nokialla kolme. He ovat Herkku Hernesniemi, Eero Salonen ja Pauli Schadrin. Helsingissä valittiin SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen., joka lisäsi äänimääräänsä ja sai 1 624 ääntä. Heinolassa, jossa SKP kasvatti äänimäärää ja –osuutta, nousi valtuustoon uutena Tero Pitkä. Jyväskylässä valittiin Riitta Tynjä. Uudessa Raaseporissa SKP lisäsi kannatusta ja valtuustoon valittiin Peter Björklöf. Tampereella Jari Heinonen jatkaa valtuustossa samoin kuin Pertti Haverinen Uudessakaupungissa.

Muutamissa kunnissa paikka oli lähellä, esimerkiksi Kemissä vain 16 äänen päässä.

Korkein kannatus Nokialla

Kuntakohtaisesti SKP:n korkein kannatus oli Nokialla (5,9 %). Seuraavina tulivat Raasepori (3,2 %), Kihniö (3,2 %) ja Heinola (2,6 %). SKP lisäsi kannatusta Raaseporin, Heinolan ja Kihniön lisäksi Hangossa, Hyvinkäällä, Kajaanissa, Keravalla, Lapinlahdella, Mäntyharjulla, Pirkkalassa, Seinäjoella, Sonkajärvellä ja Virroilla, joskin muutokset olivat useimmissa pieniä.

Oulussa ja Valkeakoskella SKP:n ehdokkaita oli mukana valitsijayhdistysten yhteislistoilla. Valkeakoskella yhteislista sai 5,7 prosenttia äänistä ja kaksi paikkaa. Oulussa kannatus jäi 0.9 prosenttiin eikä paikkaa tullut. Lisäksi SKP:n jäseniä valittiin valtuustoon Vasemmistoliiton listoilta Hyvinkäällä, Jämsässä, Raahessa ja Äänekoskella.

Uusia avauksia

SKP kampanjoi vaaleissa tunnuksella ”Tekoja lähipalvelujen puolesta – äänestä vastalause leikkauspolitiikalle”. Kampanjan aikana myös tehtiin monia kunnallisaloitteita, tempaistiin vanhuspalvelujen puolesta, siivottiin talkoilla tiehankkeiden uhkaamaa Lenin-puistoa ja haastettiin valtapuolueita keskusteluissa.

Toiminta lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta jatkuu niin valtuustoissa kuin asukasliikkeissä. Kunnanvaltuustot päättävät ensi vuoden budjetit marraskuussa ja hallituksen kuntahanke tulee lausuntokierrokselle kuntiin heti vuoden alussa.