Maksuton perusterveydenhuolto Järvenpäähän
Järvenpäässä on menossa nimien kerääminen kuntalaisaloitteeseen, jossa esitetään, että Järvenpää luopuisi terveyskeskusmaksuista.
Aloite käynnistyi Järvenpään kunnallispolitiikassa toimivien pienten ja keskisuurten ryhmien yhteistyön tuloksena. Tämä yhteistyö on ollut vireillä viime keväästä lähtien ja saanut näin myös konkreettisiin tekoihin tähtääviä muotoja.
Alun perin kansanterveyslain mukaan perusterveydenhuolto oli maksutonta. 1990-luvun alussa eduskunnassa tehtiin päätös, jonka perusteella kunnat saattoivat omilla päätöksillään ryhtyä maksuja perimään. Ratkaisu oli osa leikkauspolitiikkaa, jolla silloisen laman kustannukset kaadettiin tavallisten ihmisten niskaan.
Laissa määriteltiin maksuille kuitenkin vain yläraja ja kunnille jätettiin päätösvalta siitä ryhtyvätkö ne ylipäätään perimään terveyskeskusmaksuja vai ei.

Kestämättömiä perusteita
SKP:n järvenpääläinen kuntavaaliehdokas Arto Viitaniemi kertoo, että terveyskeskusmaksuja on perusteltu moninaisilla hyvinkin kyseenalaisilla argumenteilla.
– Oikeistolaisten poliitikkojen perustelu on ollut, että ”turhat” terveyskeskuskäynnit saadaan loppumaan ja jonot lyhenemään. Jonot eivät kuitenkaan ole poistuneet, vaan kasvaneet, mutta monilta pienituloisilta ovat välttämättömät lääkärissäkäynnit jääneet tekemättä, toteaa Viitaniemi.
Osin tästä syystä, ovat terveyserot pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välillä alkaneet rajusti kasvaa. Lääkärilehden julkaiseman tutkimuksen mukaan on 35-vuotiaiden miesten eliniänodotteen ero alimman ja ylimmän tuloluokan välillä kasvanut vuosien 1988-2007 välillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen. Samanlainen kehitys, että köyhät kuolevat nuorempina, on tapahtunut myös naisilla.
Poistaminen tuo säästöjä
Viitaniemi sanoo, että terveyskeskusmaksuilla ei ole sanottavaa merkitystä kuntien yleiseen taloudelliseen tilanteeseen välittömästi. Jos olisi mahdollista selvittää miten monta vakavaa sydän- tai aivoinfarktia on tapahtunut siitä syystä, että pienituloinen ihminen ei ole ajoissa hakeutunut tutkittavaksi säästääkseen terveyskeskusmaksuissa, on tilanne jo aivan toinen.
On selvitetty, että terveyskeskusmaksujen perintään tarvittavaan byrokratiaan ja muihin kuluihin uppoaa noin 30 prosenttia maksujen tuotoista.
– Vain yhden vakavan infarktin välttäminen saattaa johtaa myös hyviin taloudellisiin tuloksiin, toteaa Viitaniemi.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!