Rakennusliikkeet häärivät Tampereella

Kaupunginvaltuutettu, professori Jari Heinonen ihmettelee rakennusliikkeiden valtaa Tampereen maankäyttö- ja omistajapolitiikassa.

– Tampereella on tehty alustavia päätöksiä kolmesta hankkeesta: Rantaväylän tunnelista, 900 parkkipaikkaa käsittävän P-Hämpin rakentamisesta Hämeenkadun alle sekä suunnitelmia keskusareenan rakentamisesta.

Kaikki edellä mainitut hankkeet ovat mittavia ja kalliita. Olennaista on, että kaikilla näillä kolmella hankkeella on yksi yhdistävä tekijä, rakennusyhtiö YIT.

YIT:llä näpit pelissä

– YIT-yhtymä omistaa Rantaväylän tunnelin kohdalla olevat Näsijärven ranta-alueet. Ei ihme, että YIT:llä on keskeinen rooli tunnelihankkeessa. Se on ollut varauksettoman tyytyväinen alusta alkaen. Jos tunneli rakennetaan, se pääsee rakentamaan Näsijärven rannoille suuren ja kalliin asuinalueen. Pikkurahoista ei tosiaankaan ole kysymys.

Juuri valmistuvan P-Hämpin kohdalla YIT-yhteys on myös selvä.

– YIT teki alun perin selvityksen pysäköintitalosta, joka on rakennettu kallion sisään Hämeenkadun itäpään alle. YIT:n laskelmissa hankkeeseen sisältyi kuitenkin taloudellisesti merkittäviä riskejä. Se luopui hankkeesta, koska se ei pitänyt sitä liiketaloudellisesti kannattavana.

Asia päätettiin lopulta kaupunginvaltuustossa äänestyspäätöksellä niin, että kaupungin Pysäköintitalo Oy (nyk. Finnpark Oy) rakennuttaa hankkeen ja kaupunki eli veronmaksajat kantaa riskit. Itse katakombin rakentaminen meni kuitenkin YIT:n kumppanille Lemminkäiselle.

Kun keskusareenan alkuperäinen suunnitelma julkaistiin, jälleen kerran itse hallisuunnitelman oli tehnyt – kukas muu kuin – YIT. Lopulta hanke siirtyi NCC:lle, mahdollinen rakennuspaikka vaihtui Sorsapuistosta Sorille ja rakennuttajaksi tuli Keskusareena Oy.

Mitä poliittisia kytköksiä löytyy?

Heinosen mukaan asiakokonaisuuden tekevät kimurantiksi hankkeiden poliittiset kytkökset. Onko näiden suurten rakennushankkeiden nuotit sovittu jo aikoja sitten kulissien takana? Ja miten mahtaa käydä kunnallisdemokratian, kun liike-elämän ja kunnallispolitiikan eliitin lonkerot kietoutuvat näin vahvasti toisiinsa, kuten edellä mainittujen hankkeiden kohdalla Tampereella jo on tapahtunut?

– Juuri nämä Tampereella keskeisesti suurhankkeissa mukana olevat rakennusyhtiöt näyttävät rahoittavan keskeisesti kokoomuksen aluejärjestön Nyky-Tampere -lehteä. Tämä käy ilmi rantaväylä-liikkeen tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin lehden mainostajia aina vuodesta 2002 alkaen.

– Tukevatko suuret rakennusliikkeet Nyky-Tampere -lehteä vain siksi, että se edustaa kiinnostavaa ja hyvää journalismia ja lehti on hyvin taitettu, vai ohjailevatko kyseiset suuret ilmoittajat Tampereen kunnallispolitiikassa keskeisesti vaikuttavan puolueen linjauksia maankäyttö- ja omistajapolitiikassa? kysyy kuntavaaliehdokas Heinonen. (TA-Tampere)