Loppu Kotkan terveyspalvelujen karsinnalle

Vuosi sitten Kotkan kaupunki ilmoitti terveysasemien alasajosta. Terveysasemaverkostoa on määrä supistaa kolmella: uhan alla ovat Kotkansaaren, Karhulan ja Länsi-Kotkan terveysasemat, eli kaikki nyt kaupungissa toimivat. Lääkäripalvelut on määrä keskittää Kymenlaakson keskussairaalan yhteyteen. Jatkossa lähiterveysasemille jäisivät vain sairaanhoitajatason palvelut sekä mahdollisesti lisäksi pyörillä liikkuvia niin sanottuja terveyskioskeja.

Lähiterveyspalveluja puolustamaan on Kotkassa syntynyt laaja kansanliike. Sitä organisoi toimikunta, jossa on mukana aktiiveja eri tahoista, puolueista ja järjestöistä.

Toimikunnan sihteerin pestiä hoitava SKP:n Milja Virtanen pitää kaupungin aikomuksia laskelmoivina ja asukkaiden oloja kurjistavina.

– Lähiöiden vetovoimaisuus asuinpaikkana laskee ja ne tulevat tulevaisuudessa vähitellen autioitumaan, kun palvelut pankkiautomaateista lähtien viedään. Toki nykyisessäkin terveyskeskusmallissa on ongelmansa kuten ajanvarauksen ruuhkautuminen ja lääkäriajan saannin vaikeus, mutta tämänkaltaiset ongelmat tuskin poistuisivat kaiken toiminnan siirtämisellä yhden katon alle, pohtii Virtanen.

Liikkuminen hankalaa ja kallista

Kotkan kaupunki tilasi terveysasemaverkostoa koskevan selvityksen monikansallisilta konsulttiyritykseltä, joka suositteli keskittämismallia. Milja Virtanen epäilee keskittämisestä aiheutuvia hyötyjä.

– Lähiterveyspalvelujen lakkauttaminen merkitsee, että ihmisten pitää hakea lääkäritason hoitoa jatkossa Kymenlaakson keskussairaalasta. Tämä lisää liikennettä alueella merkittävästi, ja siitä seuraisi myös mittavia liikennejärjestelyjen muutoksia muun muassa risteysalueella, joka lukeutuu Kotkan vaarallisimpiin.

Välimatka ei ole muutenkaan yhdentekevä asia.

– Miten syrjässä asuvien ikäihmisten lapsiperheiden, autottomien ja liikuntarajoitteisten lääkäriin pääsy turvataan? Yksityiset taksifirmat ainakin hyötyvät. Kela korvaa matkakustannuksia omavastuuosuudella taksipalveluja paljon käyttäville, mutta satunnaisesti taksia tarvitsevalle hinta saattaa olla kova, sanoo Virtanen.

Hänen mukaansa keskittämisvimma kertoo kovenevien arvojen yhteiskunnasta.

– Taustalla on suurempi kuvio, hallituksen ajamat suurkuntahankkeet ja kuntaliitokset. Sen sijaan pitäisi kehittää paikallisia palveluja ja jälleenrakentaa yhteisöllisyyttä ja lähidemokratiaa.

Kansanliike on asukkaiden ääni

Asukkaat eivät Kotkassa ole seuranneet keskittämiskiimaista touhua tumput suorana. Pienestä ponnistanut mutta nopeasti kasvanut aktiivinen kansanliike terveysasemien säilyttämisen puolesta on kerännyt vetoomukseen allekirjoituksia jo liki 15 000. Virtasen mukaan nimilistat on määrä luovuttaa kaupungin päättäjille syyskuun puolivälissä.

– Vetoomus on ollut se ydinjuttu, mutta muutakin on tehty. Olemme olleet aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumissa ja ottaneet kontaktia ihmisiin. Vetoomusta on jaettu muun muassa kirjastoihin ja apteekkeihin. Monet ovat vetäneet hihasta kaupungillakin ja kysyneet, että missä sen voi allekirjoittaa. Myös paikallisen median uutiskynnys on ylitetty, kertoo Virtanen.

Länsi-Kotkassa järjestettiin lisäksi tilaisuus otsikolla ”Mitä Länsi-Kotka tarvitsee?”. Sinne kutsuttiin avoimesti kaikka kiinnostuneita keskustelemaan alueen peruspalveluista.

Virtasen mukaan tärkeää on ollut koota laajapohjaista ryhmittymää, joka nousee vastarintaan. Mukaan on tullut myös terveysasemien henkilökuntaa.

– Kotka on muuttotappiokunta, ja väki vanhenee. Lähikouluja on jo lakkautettu, nyt yritetään viedä terveysasematkin. Mutta jos asukkailta kysytään, tämä päättäjien peli ei vetele, sanoo Milja Virtanen.