Pravdan 100-vuotispäivää juhlittiin kansainvälisessä hengessä

Toukokuun alussa tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Leninin toimesta perustetun sanomalehden Pravdan ensimmäinen numero ilmestyi. Tätä tapahtumaa juhlittiin Venäjän federaation Kommunistisen puolueen ja sen pää-äänenkannattajan Pravdan toimesta 5.-6. toukokuuta. Samalla juhlittiin lähestyvää voiton päivää.

Tapahtuman osallistuivat sankoin joukoin moskovalaiset kommunistit ja muut lehden ystävät sekä arviolta 40 kansainvälistä vierasta kommunistisista puolueista ja niiden lehdistä sekä Moskovassa olevista lähetystöistä Euroopasta Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Tiedonantajaa edusti päätoimittaja Erkki Susi.

Kunniakäynti muistomerkillä, Pravdan toimituksessa ja gaalailta

Lauantaina Venäjän federaation kommunistisen puolueen johto ja ulkomaiset vieraat laskivat kukkia Punaisella torilla lähellä Leninin mausoleumia olevalle tuntemattoman sotilaan muistomerkille.

Seuraavana oli vuorossa ulkomaisten vieraiden tutustuminen Pravda-kadun varrella sijaitsevaan nykyisen Pravdan toimitukseen. Siellä oli tapaaminen päätoimittaja Boris Komotskin sekä monien nykyisten toimittajien ja veteraanitoimittajien kanssa. Kiinnostavat keskustelut kestivät useita tunteja. Tilaisuus päättyi kahvi- ja teehetkeen Pravda sata vuotta kakun kera.

Lauantai-ilta huipentui gaalailtaan. Ammattiliittojen talon suuri sali oli täpösen täynnä.

Kommunistisen puolueen johtaja Gennadi Zjuganov korosti puheessaan Leninin ratkaisevaa roolia kommunistisen lehdistön luomisessa. Hän kertoi myös Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin ja Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan lähettämistä onnittelutervehdyksistä.

Ilta päättyi huippukuoron, -orkesterin ja -solistien korkeatasoiseen konserttiin. Siinäkin oli huomioitu Suuren isänmaalliseen sotaan ja Voiton päivään liittyvä musiikki.

Pyöreän pöydän keskustelu

Sunnuntain täytti pyöreän pöydän keskustelu aiheesta ”Puoluelehdistö ja kommunistien taistelu nykypäivän tilanteessa”. Taukoineen keskustelu kesti hyvinkin kahdeksisen tuntia.

Ulkomaiset vieraat käyttivät venäläisten aakkosten järjestyksessä puheenvuoroja, joissa kymmenen minuutin aikaraja ylitettiin reippaasti. Puheenvuoroissa käsiteltiin kunkin maan tilannetta sekä puolueiden ja niiden lehtien tilaa ja edistysaskeleita, toki myös vaikeuksia.

Tiedonantajan puheenvuorossa noteerattiin myönteisenä se, että Leninistisen Pravdan perintö jatkuu Venäjällä ja ympäri maailmaa toisilla nimillä, mutta Pravdan viitoittamalla tiellä jatkaen. Suomessa tällainen lehti on Tiedonantaja.

Puheenvuorossa nostettiin esille myös muutamia ajankohtaisia kysymyksiä, joita Suomessa pidetään tärkeinä:

1. Euroopan unionin ja erityisesti eurovyöhykkeen maissa, eikä ainoastaan Kreikassa, on hyvin paha taloudellinen ja myös sosiaalinen ja poliittinen kriisi. Useat näistä maista on pakotettu EU:n ja IMF:n sanelemina massiivisiin ja ankariin leikkausohjelmiin. Köyhyys ja äärimmäinen sosiaalinen polarisaatio ravistelevat koko mannerta. Monissa maissa ihmiset elävät lähes samanlaisessa tilanteessa kuin köyhät ihmiset ja taistelevien työläisten liike suuren talouslaman aikaan. Tämä vaatii kommunisteilta taistelua sekä työväenluokan ja köyhien ihmisten mobilisointia taisteluun.
2. Imperialismi on voimistamassa aggressiotaan ja sotilaallista offensiiviaan eri puolilla maailmaa, kuten olemme nähneet Libyassa, Syyriassa ja Iranissa. Se sijoittaa ohjusjärjestelmiään Venäjän ja Kiinan ympärille, se järjestää sotaharjoituksia arktisella alueella lähellä Venäjän rajaa, sotilaallisia operaatioita Georgiassa jne. Meidän velvollisuutemme on tehostaa taistelua imperialismia, militarismia ja sotaa vastaan. Suomessa me taistelemme myös Nato-jäsenyyttä vastaan.
3. On erittäin vaarallista, että rasistiset ja valeisänmaalliset voimat ovat monissa maissa johtamassa ihmisiä harhaan. Näin tapahtuu myös Suomessa. On tärkeää, että meidän puolueemme ja sanomalehtemme riisuvat näiltä oikeistovoimilta niin sanotut ”isänmaalliset naamiot”.
4. Olisi hienoa, jos meidän kommunistiset ja progressiiviset sanomalehtemme voisivat harjoittaa yhteistyötä lainaamalla toistensa hyviä juttuja, referoimalla toisiaan ja tekemällä toisiaan tunnetuiksi. Ehkäpä Solidnet-verkosto voisi olla perustana tälle. Tietysti kieli on ongelma, mutta ei mahdoton. Tällainen yhteistyö voisi olla internationalismin yksi muoto.