Voihan Guggenheim!

Helsingin Guggenheim-museon perustamista koskeva esitys on hyvä kauppa yhdysvaltalaiselle Guggeinheim-säätiölle, mutta huono Helsingille, arvioi kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (SKP ja Helsinki-listat) viime viikolla Finlandia-talolla järjestetyssä seminaarissa.

– Helsinki sitoutuisi laittamaan museon rakentamiseen ja toimintaan seuraavan 20 vuoden aikana veronmaksajien varoja ainakin 300 miljoonaa euroa ja tontin kaupungin parhaalta paikalta. Sen sijaan Guggenheim-museoketju ei laittaisi yhtään senttiä vaan rahastaisi 30 miljoonaa dollaria.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ei vastusta panostamista taiteeseen ja kulttuuriin, mutta pitää Guggenheim-säätiön ja kaupungin johdon sopimaa esitystä huonona.

– Esitys lopettaisi käytännössä kaupungin itsenäisen taidemuseon, keskittäisi taidemuseotoiminnan rahat lähes kokonaan Guggenheim-museolle ja laittaisi helsinkiläiset maksamaan hävyttömän kalliin rakennuksen. Samaan aikaan muiden museoiden, kulttuurin ja peruspalvelujen rahoitusta karsitaan, kritisoi Hakanen.

WOW-bisnestä

Guggenheim-säätiöllä on museot New Yorkissa, Venetsiassa, Berliinissä ja Bilbaossa. Helsingin lisäksi sen on laajentamassa verkostoa Abu Dhabiin. Helsingin museon rakennuskustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa. Neliöhinta olisi noin 2,5-kertaa enemmän kuin kalliiksi arvostellun ja huipputekniikkaa sisältävän Helsingin Musiikkitalon kohdalla.

– Onko rakennus tässä tärkeämpi kuin sisältö, kun kaupungin muussa toiminnassa vaaditaan ”säästämään seinistä” ja karsimaan investointeja, kysyi Hakanen.

Kaupungin pitäisi lisäksi sitoutua siihen, että museo rakennetaan Kauppatorin ja presidentinlinnan viereen. Samalle paikalle suunniteltiin aiemmin samankokoista design-hotellia, mutta valtuusto hylkäsi sen tähän kulttuurimaisemaan sopimattomana. Hakanen ei ymmärrä, miksi paikasta pitäisi nyt päättää ennen kuin rakennuksesta on piirretty ensimmäistäkään suunnitelmaa.

Riskit Helsingille

Helsingin museolla olisi mahdollisuus käyttää Guggenheim-säätiön kokoelmia ja verkostoja. Mutta vuosittain toista kymmentä näyttelyä järjestäneen Helsingin Taidemuseon itsenäinen toiminta loppuisi. Myös sen tiloista Tennispalatsissa ja Meilahdessa luovuttaisiin. Kaupunki sitoutuisi maksamaan Helsingin Guggenheim-museolle tukea noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Toinen puoli käyttömenoista koottaisiin pääsylipuilla ja muilla myyntituloilla.

– Jos Guggenheim-säätiö pitää toimintamalliaan niin hyvänä, miksei se itse hanki Helsingin museolle lainkaan rahoitusta, Hakanen kysyy.

Guggenheim on Helsingille yhtä tärkeä kuin McDonald´s suomalaiselle ruokakulttuurille, luonnehtii 10. tammikuuta performanssin kansainvälistä museoketjusta Forumin pikaruokalassa järjestänyt käsitetaiteilija JP Väisänen.

Guggenheim-säätiölle pitää maksaa 20 vuoden lisenssistä 30 miljoonaa dollaria. Se pitäisi kerätä yksityisiltä sponsoreilta. Vuositasolle jaettuna summa on samaa luokkaa kuin koko taidemuseoiden nykyinen sponsorirahoitus Suomessa.

– Miten käy muiden kulttuurilaitosten, jotka on bisnespolitiikalla laitettu rakentamaan budjettinsa merkittävältä osin sponsorirahaan, Väisänen ihmetteli.

Juntataan kiireellä

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) on sopinut Guggenheim-säätiön kanssa aikataulun, jonka mukaan kaupunginhallituksen pitäisi sitoutua esitykseen jo tammikuun lopussa ja valtuuston heti sen jälkeen helmikuun 15.päivä.

Yrjö Hakanen kertoo SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän vastustavan tällaista esitystä, josta pitäisi päättää ilman laajaa kansalaiskeskustelua ja ilman, että selvitetään vaihtoehtoisia tapoja kehittää taidemuseo- ja kulttuuritoimintaa. Esityksen julkistamisen jälkeen paljastui, että kaupungin johto ei ole lainkaan varmistanut valtion tukea museohankkeelle. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (vas) mukaan valtion kulttuuribudjetista ei löydy sellaisia rahoja.