Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Marx ja Trier

    Teoria
    19.12.2011 - 11:02
    Marko Korvela
    batigolix
    Marx syntyi 5. toukokuuta 1818. / batigolix |

    Tieteellisen kommunismin isä Karl Marx syntyi ja varttui Trierissä, joka on historialtaan varsin mielenkiintoinen kaupunki. Ennen ajanlaskumme alkua Rooman keisari Augustuksen (63 eaa.–19 jaa.) perustamaa Trieriä pidetään Saksan vanhimpana kaupunkina, joka on olemassa olonsa aikana nähnyt niin Rooman keisarivallan syntymän kuin tuhon, kristinuskon voittokulun sekä feodaalisen järjestelmän kukoistuksen ja kumoutumisen. Reininmaalla, Saksan ja Ranskan välimaastossa sijaitseva Trier on myös joutunut vuoronperään joko läntisten tai itäisten valloitusarmeijoiden temmellyskentäksi.

    On suorastaan ihme, ettei kaupungin historian merkitystä Marxin ajattelun kehitykselle ole juurikaan tutkittu. Tätä puutetta paikkaa brittiläinen kulttuurihistorian professori Edith Hall, joka käsittelee teemaa tuoreessa Marx Memorial Libraryn Praxis-julkaisussa. Hall listaa niitä monipuolisia kulttuurisia ja poliittisia vaikutteita, joita omaa ajatteluaan kehittävä Marx koki ja omaksui varttuessaan ainutlaatuisessa ympäristössä.

    Marxin syntymän aikoihin 1818 Reininmaa ja Trier sen mukana oli Wienin kongressin päätöksellä liitetty Preussiin. Trier oli jäänyt kehityksessä jälkeen naapurikaupungeistaan Kölnistä, Aachenista ja Düsseldorfista. Kaupungissa eli kuitenkin muisto siitä poliittisesta vapaudesta, josta trieriläiset nauttivat vuosina 1794-1815 Ranskan tasavallan kansalaisina. Tämä vapaus oli suurelta osin menetetty Preussin vallan alle siirtymisen myötä.

    1820-luku oli tukalaa aikaa Trierin vähävaraisille sekä juutalaisyhteisölle. Seutukunnan talouden selkäranka, viininviljely, eli lama-aikaa. Myös antisemitismi alkoi nostaa rumaa päätään. Marxin perhe luopuikin juutalaisuudesta elokuussa 1824 ja kääntyi kristityksi. Sen sijaan esimerkiksi Marxin setä Samuel ei luopunut juutalaisesta uskonnostaan, vaan itse asiassa toimi kaupungin juutalaisyhteisön rabbina.

    Muinaisen imperiumin jäljet

    Ranskan keisari Napoleon I:n aloitteesta oli 1800-luvun alussa restauroitu Trierin roomalaista ilmettä. Kaupungin keskeinen maamerkki, vuosina 180-200 jaa. osaksi Augusta Treverorumin linnoitusjärjestelmää rakennettu Porta Nigran porttirakennus, palautettiin entiseen loistoonsa.

    Juuri tämän vaikuttavan roomalaisen monumentin kupeeseen Marxin perhe muutti lokakuussa 1819, Karlin ollessa vielä kapalovauva.

    Edith Hallin mukaan Porta Nigralla ja ylipäätään Trierin roomalaisajalta periytyneellä kaupunkikuvalla oli suuri merkitys Marxin ajattelun varhaisessa kehityksessä. Marx kirjoitti teini-ikäisenä vuosina 1836-1837 miten hän ”halusi ymmärtää täydellisesti sen, mitä näki kaduilla”. Trierin kaduilla Marx näki muinaisen Rooman imperiumin jälkiä.

    Nuoresta Marxista kirjoittanut Nikolai Lapin kertoo lisäksi, että Marx piti liikuntaleikeistä. Marx myös ilahdutti ikätovereitaan vilkkaalla mielikuvituksella, joka poiki lukuisia satuja ja tarinoita.

    Epäilemättä nämä tarinat saivat innoitusta myös historiallisesta miljööstä.

    Marx sai melko tyypillisen keskiluokkaisen koulutuksen. Hän suoritti kymnaasin Trierissä ja opiskeli sen jälkeen Bonnin ja Berliinin yliopistossa.

    Marx oli kiinnostunut antiikin ajattelusta. Hän opiskeli muun muassa Rooman aikaista lainsäädäntöä, Homeroksen tekstejä sekä Platonin ja Aristoteleen filosofiaa. Väitöskirjassaan Marx käsitteli tunnetusti antiikin luonnonfilosofiaa, erityisesti Demokritoksen ja Epikuroksen atomioppia.

    Tässä merkissä olet voittava

    Trier oli ennen kaikkea Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen kaupunki, Augusta Treverorum. Augustuksen lisäksi Trier liittyy toiseen Rooman valtakunnan historian kannalta vallankumoukselliseen hahmoon.

    Konstantinus Suuri (272–337) takoi aikaisemmin vainotun kristinuskon osaksi Rooman valtakunnan uskonnollista kaanonia. Rooman sisäisen valtataistelun myötä Konstantinus päätyi 300-luvun alussa Trieriin, silloiseen Augusta Treverorumiin, ja aloitti kaupungin laajentamisen. Konstaninus rakennutti muun muassa suuren julkisen kylpylän sekä amfiteatterin, jolla lähistön kapinoivat frankkikuninkaat ja heidän joukkonsa syötettiin pedoille.

    Trier oli myös kaupunki, josta Konstantinus lähti vastustajaansa Maxentiusta vastaan. Legendan mukaan ennen ratkaisevaa taistelua taivaalla nähtiin liekehtivä risti, jota pidettiin ennusmerkkinä Konstantinuksen ja kristinuskon voitosta pakanoista. ”Tässä merkissä olet voittava”, oli lausahdus, jonka Konstaninus legendan mukaan kuuli ja jonka myötä rististä, Rooman ajan kidutus- ja teloitusvälineestä, tuli kristinuskon keskeisin symboli.

    Konstantinukselle kääntyminen kristinuskoon oli varmasti vähintään yhtä paljon poliittista opportunismia kuin omakohtaisen vakaumuksen ilmentymä. Edith Hallin mukaan Marx vertaa Louis Bonaparten Brumairekuun 18. -tekstissään tätä Konstantinuksen opportunistista kääntymistä siihen, miten Ranskan Napoleon III hylkäsi toisen tasavallan ja julisti itsensä keisariksi 1851.

    Muisto elää

    Tämän päivän Trier on noin 100 000 asukkaan kaupunki, jossa toimii 1970 perustettu yliopisto. Reininmaata ei enää ole, mutta sen muisto elää Saksan osavaltioiden Rheinland-Pfalz ja Nordrhein-Westfalen nimissä.

    Marxin muistoa ylläpitää erityisesti Museum-Karl-Marx-Haus, joka sijaitsee Marxin synnyinkodissa osoitteessa 10 Brückenstrasse. Porta Nigra puolestaan on Unescon maailmanperintökohde ja Trierin suosituimpia matkailunähtävyyksiä.

    Lähteet: Edith Hall: Marx In Trier – Growing Up In The Shadow Of Rome (Praxis Autumn 2011), Nikolai Lapin: Nuori Marx (Edistys 1977), Karl Marx: Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero (Minerva kustannus 2005).


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Fatah arvioi rauhanprosessin perintöä uudelleen kuva Mujaddara
    Politiikka
    20.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Bassam Zakarneh: Rauhanprosessin rakentaneet johtajat ovat epäonnistuneet – Suomenkin arvioitava politiikkaansa uudelleen

    Suomen syvenevä puolustusyhteistyö Israelin kanssa sekä keskustelu Palestiinan valtion tunnustamisesta ovat nostaneet esiin kysymyksiä suomalaisen ulkopolitiikan arvoista ja ni

    20260910 142615
    Ulkomaat
    19.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Toimittajien havainnot voivat auttaa myös Kiinaa näkemään omat ongelmansa

    20260911 201038
    Kulttuuri
    18.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kiinalainen pukeutuu dynastiaan

    20260909 092918
    Uutiset
    17.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleisöt siirtyvät sosiaaliseen mediaan

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!