Kansallinen epäonnistumisen päivä!

No niin, taas on keksitty uusi juhlapäivä meille suomalaisille. Ei siinä mitään, juhlitaan vaan jos on juhlaan aihetta. Onneksi meillä on noita vallassaolijoita, joiden ansiosta epäonnistumisen päivälle löytyy aiheita juhlia.

Hallitus varmaan juhla liputtaa tänään ja juhlii päivää kakkukahveilla, sillä niin paljon on heiltä tullut sutta ja sekundaa, että tämä päivä on kuin nakutettu juhlistamaan hallituksen epäonnistumisien aikaansaannoksia.

Kaikkien epäonnistumisien äidiksi voidaan kai yksimielisesti nimittää Kreikan tukipakettia ja siitä käytyä farssia joka kansalaisillemme on muodostunut tragediaksi. Eihän tuossa epäonnistumisen sarjassa ole välillä tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa.

Epäonnistumisen isäksi taas voidaan nimetä hallituksen suunnittelema suuri kuntauudistus josta on tulossa vielä suurempi kupru kuin edellisen hallituksen ajamasta Paras-hankkeesta. Hallituksella näyttää olevan aikeena tehdä massiivinen maaseudun pakkoevakuointi. Kuntauudistushanke on jo susi syntyessään joten siitäkin varmaan hallituksen kakkukahveilla kovasti riemuitaan. Ja aivan kuten susia jahdataan pitkin metsiä, niin nyt kohteena ovat maaseutujen ihmiset. Hyvällä syyllä voidaan tätä hallituksen tulevaa nyt jo tiedossa olevaa epäonnistunutta kuntauudistusta nimittää susijahdin sijaan ihmisjahdiksi.

Kolmas epäonnistuminen on tietenkin se, jos tänään saadaan aikaan keskitetty ratkaisu. Taas kerran pannaan palkansaajat maksumiehiksi kapitalismin itse aiheuttamien ongelmien korjaamisessa ja itse syylliset päästetään kuin koirat veräjästä.

Jos Tasavallan presidentti Tarja Halonen jakaa mitaleita Kansallisen epäonnistumisen päivän johdosta, niin tuossa on minun ehdotukseni mitalikolmikoksi.

Ongelmahan tässä epäonnistumisen päivässä on siinä kuka pitää mitäkin epäonnistumisena ja kuka onnistumisena. Väitän, että suuri enemmistö kansasta jakaa saman mielipiteen kanssani noista epäonnistumisista ja kun taas raharikkaat, pääomien hännystelijät ja uusliberalistisen politiikan vankkumattomat kannattajat näkevät asian toisin. Heille markkinavoimat ovat jumala jonka eteen on tehtävä kaikkensa kansan kustannuksella ja siinä poljetaan surutta kaikki jalkoihin jotka kehtaavat tielle asettua. Näin he kokevat kansan kyykyttämisen pelkästään onnistumisena.

Minusta olisi oikeus ja kohtuus, että hallitus myös julistaisi Kansallisen epäonnistumisen päivän yleiseksi vapaapäiväksi. Sillä onhan se itse pistänyt kaikkensa likoon, että kansalaiset voisivat hyvällä omalla tunnolla viettää tätä uutta merkkipäivää.

Nähtäväksi jää käykö tässäkin kuten euroviisukarsinnoissa, että asiantuntijaraati on ihan eri linjoilla kuin kansan syvät rivit. Silloin käy samalla lailla Kansallisen epäonnistumisen päivän juhlinnassa kuin itsenäisyyspäivänä, että herrat juhlivat presidentinlinnassa ja kansalla on aivan omat juhlat ja juhlimisen aiheet.