Sosiaalifoorumiliike tuli Ouluun

Maailman sosiaalifoorumiliike, ”kansalaisliikkeiden liike”, täytti alkuvuodesta 10 vuotta. Brasilian Porto Alegresta aikoinaan lähteneen aloitteen viimeisin vesa putkahti ilmoille 10.-11. syyskuuta, kun Oulussa järjestettiin kaikkien aikojen ensimmäinen paikallinen sosiaalifoorumi. Oulun foorumi lienee ollut kansainvälisen sosiaalifoorumiliikkeen kaikkien aikojen pohjoisin tapahtuma.

Kahden päivän ajan käytiin Oulun keskustassa sijaitsevan Seurakuntatalon tiloissa keskustelua niin Euroopan talouskriisistä, rasismista, kuntademokratian tilasta, lahjataloudesta kuin ydinvoimavapaasta Pohjois-Suomesta. Järjestäjien mukana paikalla oli molempina päivinä satakunta kävijää.

Vaihtoehtoisen politiikan tila

Viikonlopun aluksi puheenjohtaja Katriina Oinas kertoi Maailman sosiaalifoorumin historiasta. Foorumi kasvoi 1990-luvulla syntyneestä globalisaation vastaisesta liikkeestä, joka oli voimansa tunnossa vuosituhannen vaihteessa. Suuret mielenosoitukset esimerkiksi Seattlessa 1999 ja Prahassa 2000 keräsivät runsaasti väkeä, mutta tuli myös tarve kehittää rakentavampaa toimintaa ja vaihtoehtoisia globalisaation malleja.

– Foorumi syntyi avoimeksi tilaksi, jossa erilaiset ruohonjuuritasolta kumpuavat kansalaisliikkeet ja aktiivit voivat kokoontua, keskustella, vaihtaa ideoita ja tehdä toiminta-aloitteita. Alunperin tarkoituksena oli rajata poliittiset puolueet foorumin ulkopuolelle, yksittäiset poliitikot ovat toki aina olleet tervetulleita kansalaisyhteiskunnan ja erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta osallistumaan foorumin tapahtumiin.

Oinas otti myös esille foorumiprosessin kehittyvän luonteen ja erilaiset ristiriidat, joita liike on joutunut kymmenvuotisen historiansa aikana pohtimaan. Ongelmista huolimatta sosiaalifoorumi on vuosien varrella lunastanut paikkansa vaihtoehtoisen politiikan ja ruohonjuuritason kansalaistoiminnan kehittelyn areenana.

Vasemmistoliiton tuore kansanedustaja ja tutkija Anna Kontula käsitteli omassa puheenvuorossaan suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja niitä uusia tilanteita, joissa ihmiset voivat luiskahtaa pohjoismaisen hyvinvointimallin turvaverkon jatkuvasti harvenevista väleistä.

Suomessa luotetaan lainsäädäntöön ja viranomaisiin, vaikka ei ole itsestään selvää, että järjestelmä kaikissa tilanteissa toimii kuten pitäisi. Väliinputoajaryhmiä ovat niin paperittomat siirtolaiset, työnantajan mielivallan armoilla oleva ulkomainen työvoima kuin esimerkiksi romanikerjäläiset. Tämä asettaa uusia haasteita niin suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle kuin vaikkapa ay-liikkeelle, joka ei ole löytänyt kunnollisia keinoja siirtotyöläisten aseman parantamiseen.

Lokakuussa torien liike Suomeen

Lauantaina pohdittiin kapitalismin kriisiä ja vaihtoehtoja Tiedonantajan toimittajan Marko Korvelan alustuksen pohjalta. Korvela esitteli kapitalismin kriisin marxilaista tulkintaa, joka eroaa valtamedian ja esimerkiksi Suomen hallituksen esittämistä arvioista. Hänen mukaansa olemme vakavassa, monitasoisessa kriisissä, joka vain uhkaa pahentua EU-eliitin tuhoisan ”elvytyspolitiikan” myötä. Suomessa tilanne on outo, koska eduskunnan vasemmistopuolueet istuvat kokoomusvetoisessa hallituksessa.

– Hallitus ajaa leikkaus- ja kurjistamispolitiikkaa, jota lähes koko muun Euroopan radikaalit vasemmistovoimat ja ay-liike vastustavat kiivaasti, totesi Korvela.

– Kriisi ei ole ilon aihe, sillä se syrjäyttää miljoonia ihmisiä työttömyyteen, asunnottomuuteen ja tappaa köyhimpien maiden asukkaita nälkään, muistutti Korvela.

Esille nousi myös vastarinta ja vaihtoehdot. Korvela kehotti väkeä lokakuussa toreille Espanjan demokratialiikkeen esimerkin mukaisesti.

– Lauantaina lokakuun 15. on toimintapäivä, jolloin Suomessakin voi eri puolilla maata kokoontua toreille ja vaatia todellista demokratiaa, joka ei taivu pankkien mielivallan alle, totesi Korvela.