Onko Nato voittanut Libyassa?

Maailmalla pidetään nyt selvänä asiana, että Muammad Gaddafin hallinto on kaatunut, kun Naton kouluttamat, aseistamat ja rajuilla pommituksilla tukemat kapinalliset valtasivat Gaddafin bunkkeriasunnon.

Monet ovat jo kauan pitäneet tätä tulosta väistämättömänä nimenomaan Naton pommitusten ja kapinallisille antaman tuen takia. Nato aloitti Libyan vastaisen operaation ”Mermaid Dawnin” viime sunnuntai-iltana kesken Ramadania.

Tässä lehdessä ennakoitiin jo taannoin, että Nato aloittaa pommitusten lisäksi suuren maahyökkäyksen ennen syyskuun 2. päivää, jolloin Pariisissa pidetään presidenttien Barack Obaman ja Nicolas Sarkozyn läsnä ollessa Israelin ja palestiinalaisten ”rauhankokokous”.

Ensin pääkaupunki, myös sen asuinalueet, joutuivat Naton pommitusten kohteiksi ja arviolta vähintään 1300 ihmistä sai surmansa parissa päivässä.

Ranskan ja Britannia erikoisjoukot, jotka olivat Libyan maaperällä viimeistään maaliskuun alkupuolella, kouluttivat ja aseistivat kapinallisryhmiä, suuri osa heistä al-Qaida-terroristeja. Sitten Naton sotalaivat asettuivat ankkuriin Tripolin rannikolle, jakoivat kapinallisille raskaat aseet ja asettivat al-Qaida-joukkojen johtoon Nato-upseerit. Taistelu alkoi jälleen yöllä ankaralla tulituksella Naton miehittämättömien lennokkien, hävittäjien ja helikoptereiden tukiessa hyökkäystä. Brittiläiset, ranskalaiset, jordanialaiset ja qatarilaiset iskujoukot osallistuivat Libyan hallintorakennusten saartamiseen.

Kapinalliset eivät olleet eivätkä ole ratkaiseva tekijä Libyalle, ratkaiseva voima olivat Naton pommitukset ja Naton erikoisjoukot. Nato on kiistatta syyllistynyt sotarikoksiin samoin kuin länsimedia ja maineensa pilannut Al-Jazeera, jotka ovat propagoineet Naton operaatiota ja syyllistyneet jättimäiseen disinformatioon aina väärien kuvien julkaisemista myöten.

Naton toiminta niin Libyassa kuin eräissä muissakin maissa on varoittava esimerkki siitä, etteivät valheellisiin tekosyihin perustuvat interventiot ole hyvä keino hoitaa minkään maan sisäisiä ongelmia. Jos al-Qaida ja muut jihadistiryhmät pääsevät valtaan Libyassa, se tietänee muuhun väestöön kohdistuvaa vainoa ja verenvuodatusta.

Naton toiminnan vaikuttimena Libyassa ei ole väkivaltaisuuksien ehkäisy eikä ihmisten suojelu. Kyse on öljystä, kaasusta ja muista luonnonrikkauksista. Ja kyse on USA:n Afrikan komentokeskuksen (AFRICOM) ja muiden Nato-maiden pyrkimyksistä laajentaa herruuttaan Afrikassa.

On toki myös niitä kommentaattoreita, jotka eivät usko Naton kaappauksen onnistumiseen ja Gaddafin kaatumiseen. Jotkut heistä vetoavat – tosin jo jokin aika sitten tehtyyn – gallupiin, jonka mukaan 86 prosenttia libyalaisista ilmoitti olevansa valmis vaikka kuolemaan Gaddafin puolesta.

Niinikään vedotaan siihen, että hallitus jakoi kaikille halukkaille siviileille aseet jo hyvissä ajoin. Myös vedotaan Gaddafin ja hänen poikansa antamiin huolettomiin lausuntoihin, jotka voivat viitata valttikorttiin takataskussa.

Myös mainitaan, että kapinalliset kerskuivat pari päivää Tripoliin tekemänsä hyökkäyksen jälkeen hallitsevansa kaupunkia, mutta The Wall Street Journal kertoi, että kapinalliset joutuivat perääntymään suurimmasta osasta valtaamiaan alueita.

Ja vielä yksi argumentti: Libya Update News kertoi tiistaina 23.8., että 25000 Gaddafin vaimon heimoon kuuluvaa taistelijaa on saartanut Tripolin tai on jo sisällä kaupungissa. Itse Gaddafin heimon hyvin aseistetut miehet, pääosin metsästäjiä, ovat matkalla Tripoliin.

Mutta yksikään näistä kommentaattoreista ei tule pohtineeksi sitä, mitä tekee äänekäs kuokkavieras Nato.