Poliittinen järjestelmä ja Oslon verilöyly

Norjassa kaksi viikkoa sitten suoritettu pommi-isku ja työväenpuolueen nuorten leiriläisten joukkomurha, joissa yhteensä kuoli 76 ihmistä, järkytti ja suututti myötätuntoisia ihmisiä niin itse Norjassa kuin sen naapurimaissa ja muuallakin.

Mutta oli muunlainenkin tapa reagoida. Esimerkiksi USA:n presidentti Barack Obama, maan valtamedia ja eräät muiden Nato-maiden johtajat kiirehtivät oikopäätä julistamaan Norjan terroriteon muslimiterroristien tekemäksi ja jälleen uudeksi osoitukseksi lännen käymän ”terrorisminvastaisen sodan” oikeutuksesta ja välttämättömyydestä.

Silmiinpistävää oli myös lähestulkoon täyssulku, jonka Suomenkin valtamedia oitis pani toimeen Naton samoihin aikoihin Libyan pääkaupunkia vastaan suorittaman siihen asti suurimman terroripommituksen uutisoinnin osalta. Nähtävästi pelättiin, että suuri yleisö alkaisi ihmetellä Nato-maiden kaksinaamaista asennetta terrorismiin ja joukkomurhiin. Vaikka pitäisihän tuon kaksinaamaisuuden olla jo kaikille tuttu.

Muutenkin länsimaiden hallitsevat poliittiset puolueet ja media yrittivät kiireesti peittää jälkensä Oslon joukkomurhan jälkeen. Vaikka ei ollutkaan vielä tuoreeltaan selvää, että 32-vuotias tappaja Anders Behring Breivik toimi yksin, yksi asia oli varma: on olemassa selvä yhteys USA:n ja Euroopan hallitsevien porvaripuolueiden ja median tukemalla kiihotuskampanjalla muslimeja vastaan ja 76 ihmistä murhanneen fasistin poliittisten motiivien välillä.

Voitaisiin vielä lisätä, että yhteys toimii myös suhtautumisessa esimerkiksi romaneihin ja Afrikasta tulleisiin pakolaisiin, näiden vastaisessa kampanjassa ei vain voida käyttää samanlaista terrorismi-korttia kuin muslimien vastaisessa kiihotuskampanjassa.

Ensimmäisessä Breivikin oikeudenkäyntikuulemisessa tämä julisti, että hän halusi aiheuttaa maksimaalista vahinkoa Norjan sosiaalidemokraattiselle työväenpuolueelle, koska se hänen väittämänsä mukaan turmeli norjalaista kulttuuria sallimalla suuren määrän muslimeja tulevan maahan. Breivikin islaminvastaisten blogien ja 1 500-sivuisen manifestin perusteella on selvää, että hän pyrki verisellä toimellaan iskemään muslimimaahanmuuttajia ja kaikkea sitä vastaan, jota hän piti marxilaisena, vasemmistolaisena, monikulttuurisena ja “poliittisesti korrektina”. Hän valitsi maalitauluksi Norjan työväenpuolueen, koska hän erheellisesti piti sitä marxilaisena ja maahanmuuttomyönteisenä.

Huolimatta tästä tai tarkemmin sanottuna Breivikin suoranaisen fasistisen agendan ja hänen äärioikeistolaisten yhteyksiensä takia medialla on suuria vaikeuksia hämärtää häneen liittyvät poliittiset kysymykset ja luonnehtia hänet vain yksinäiseksi psykopaatiksi. Hänen ajatuksensa eivät kuitenkaan ole yksinkertaisesti vain yhden yksilön sairaiden aivojen, vaan pikemminkin sairaan yhteiskuntajärjestelmän ja sitä hyödyntävien ääriryhmien tuotetta.

Breivik kopioi nettisivuilleen laajasti ei vain fasistisia ja muslimivastaisia lähteitä vaan myös USA:n äärioikeistolaisen Tea Party -liikkeen ja Euroopan äärioikeistolais-populististen puolueiden, mutta myös suurten porvaripuolueiden ja -hallitusten sekä julkisten viranomaisten ja mediatoimistojen materiaalia.

Oli vain ajan kysymys, ennen kuin lakkaamaton paneutuminen rotuvihaan sekä kansallinen ja maahanmuuttajavastainen sovinismi ja militarismi johtivat nyt Oslossa tapahtuneisiin veritekoihin.

Puolueita, joiden ohjelmien runkona on islamilaisvastainen agitaatio ja jotka ovat olleet tai tällä hetkellä ovat hallituksessa, on Itävallassa, Italiassa, Alankomaissa, Tanskassa ja Unkarissa. Ranskassa fasistinen Kansallinen rintama on saanut suuretkin puolueet toistelemaan sen rasistista ja maahanmuuttoa vastustavaa politiikkaa siihen pisteeseen saakka, jossa se on vakava haastaja seuraavissa presidentinvaaleissa. Norjassa anti-islamistinen Edistyspuolue, jossa Breivik oli jäsenenä lähes kymmenen vuotta, on noussut maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Taistelussaan monikulttuurista yhteiskuntaa vastaan Breivik sai tukea johtavien eurooppalaisten hallitusten päämiehiltä.. Saksan liittokansleri Angela Merkel, Britannian pääministeri David Cameron ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ovat kaikki julkisesti todenneet, että ”monikulttuurisuus” eli eri kulttuureista peräisin olevien ihmisten rauhanomainen rinnakkaiselo ”on epäonnistunut.”

Porvarillinen ”vasemmisto” on liittynyt yllyttämiseen muslimeja vastaan. Ranskassa, Belgiassa ja Saksassa sosialidemokraatit ovat tukeneet ns. ”äärivasemmisto”-ryhmiä ajamaan muun muassa muslimien vaatetuksen syrjintäkieltoja.

Taistelevan työväenliikkeen piirissä taas hälytetään, että kauhea hyökkäys Oslossa on varoitus vahvan itsenäisen työväenluokan tukahduttamisesta. Järjestöt on mobilisoitava, työväenluokka yhdistettävä ja uusi vallankumouksellinen johto rakennettava.

Jälkimainingeissa Oslon verilöylyyn monet muslimivastaiset bloggaajat, oikeistolaiset populististen puolueiden edustajat ja ”kansallisen kulttuurin” mestarit pyrkivät ottamaan etäisyyttä Breivikiin tuomitsemalla hänen murhatekonsa. Kyse on vain taktisen liikkumavaran hankkimisesta. Esimerkiksi saksalaiselta kotisivulta PI (”poliittisesti epäkorrekti”) lähetetyn viestin mukaan Breivikin manifesti on erinomainen, mutta hänen hyökkäyksensä kielteinen.

Lopetetaan venkoilu aselaista

Jo taannoisten koulusurmien jälkeen puhuttiin paljon tarpeesta tiukentaa aselakeja, mutta silloinen kokoomuslainen sisäministeri Anne Holmlund vesitti hankkeen. Tosin aselakia uudistettiin sen verran, että pistoolien, revolverien ja muiden käsiaseiden saatavuutta hieman rajoitettiin.

Nyt Norjan raa’an joukkomurhan jälkeen asiasta puhutaan jälleen. Esimerkiksi ulkoministeri Erkki Tuomioja on muistuttanut, ettei Suomen kaltaisessa maassa kukaan tarvitse ampuma-asetta kotonaan. Hänen mielestään ampumaurheilun ja metsästyksen harrastajat voivat säilyttää aseita valvottujen ja rekisteröityjen seurojen tiloissa.

Hallituksen porvaripuolueet ja ammunnan harrastajat keksivät taas tekosyitä ajatuksen tyrmäämiseksi. Harrastajat väittävät, että kalliiden aseiden säilyttäminen seurojen valvotuissa tiloissa maksaisi liikaa, eikä niillä tällaisia tiloja yleensä ole. Porvaripuolueiden mielestä taas lakia ei pitäisi Norjan tapahtumien vuoksi kiristää, kun aselakia on vasta kesäkuussa uudistettu.

Aselakiin tehdyillä uudistuksilla ei kuitenkaan valitettavasti estetä aseiden väärinkäyttöä. Niin laillisten kuin laittomienkin aseiden hankkiminen on tehtävä nykyistä selvästi vaikeammaksi. Mitä taas tulee ampumaurheilua ja metsästystä harrastavien seuroihin, niin niillä on toki resursseja järjestää valvottuja säilytystiloja. Säilytystilojen kalleus on pelkkä tekosyy.

Meidän ei pidä kädet ristissä odottaa uusia koulusurmia puhumattakaan Norjan kaltaisista verilöylyistä.