Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Pikku Pietari Metropolian pihalla

    Kulttuuri
    5.8.2011 - 10:00
    Marko Korvela
    Sari Lähteinen
    Pietarin pihan lapsikatras saa hyvin aikaan mukaansatempaavan

    Helsingin Vanhankaupungin Metropolia-teatteri on tänä kesänä tuonut näyttämölle tuoreen tulkinnan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittamasta klassikosta Pikku Pietarin piha.

    Alkuperäisteosta huonommin tuntevalle voi tulla yllätyksenä, kuinka ajankohtaisia teemoja löytyy 1950-luvun lopulla kirjoitetusta ja 1920-luvun Kuopioon sijoittuvasta tarinasta. Kaikenikäisille soveltuvan näytelmän keskiössä ovat Pietari ja hänen leikkitoverinsa, joiden perspektiivistä seurataan elämää kuhisevan pienyhteisön tapahtumia, niin arkea kuin juhlaa.

    Pietarin ja hänen isänsä, torikauppias Jormalaisen elämää varjostaa äidin puuttuminen. Jormalainen yrittää paikata tilannetta solmimalla uuden suhteen Karoliinan kanssa, jonka suuren maailman elkeet herättävät kummastusta pihapiirin asukkaissa.

    Tarina muistuttaa siitä, kuinka Suomenkin historiassa niin sanotut uusperheet ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Väkeä niittivät niin taudit, nälkä kuin sodat, joten nykyisin jonkinlaisena idyllinä pidettävä ydinperhe oli vielä sata vuotta sitten pikemminkin harvinaisuus.

    Vanhempien rinnalla Pikku Pietarin pihankin lapsilaumaa kasvattavat pihan muut aikuiset, kuten talonmies, piiat ja pyykkärit. Kyseessä ei suinkaan ole mikään harmoninen ihanneyhteisö, vaan ristiriitojen, juoruilun, kyräilyn ja ennakkoluulojen sosiaalinen karikko, jossa lapset joutuvat luovimaan omalla tavallaan. Tämä tapahtuu pääosin leikin, hulluttelun ja kisailun kautta, minkä vanhempi väki usein tulkitsee kiusanteoksi ja auktoriteettiuhmaksi.

    Aikuisten arvot ja yhteiskunnallinen luokkajako tunkeutuvat lasten viattomiin leikkeihin, mutta lapset eivät toki ota niitä annettuina. Niiden kanssa leikitellään, mutta niistä tehdään myös pilkkaa.

    Pikku Pietarin piha on lavastettu kirjaimellisesti Metropolian takapihalle Vanhankaupunginkosken rantaan. Näyttämö laajenee niin leveys- kuin pituussuunnassa. Osa kohtauksista tapahtuu rakennuksen katolla. Siellä majailee itse Jumala, jonka kanssa Pietari käy antoisia keskusteluja.

    Pääasiassa Metropolian luovien alojen opiskelijoista koostuva ryhmä tekee kelpo jälkeä. Näytelmän dynamiikka rakentuu lapsikatraan varaan. Pietaria mainiosti näyttelevä Juha Tirkkonen pitää pihan muiden lasten (Lauri Saastamoinen, Varpu Kohvakka, Heini Ikonen ja Jesper Anastasiadis) kanssa huolen siitä, ettei näytelmän muilla hahmoilla – saati yleisöllä – käy aika pitkäksi. Joukko saa hyvin aikaan mukaansatempaavan, lapsekkaan atmosfäärin, jolle kontrastia luo aikuisten jäykempi, sosiaalisen kontrollin ja soveliaisuusääntöjen muovaama maailma.

    Tärkeässä roolissa ovat Aapelin tarinaan lisätyt musiikkikohtaukset, joita esittäessään näyttelijät muuntuvat erilaisiksi ötökkähahmoiksi. Musiikista vastaa taitava liveorkesteri, jonka soittajista moni on myös muulla tavoin mukana näytelmässä. Tämä tekee tiettyjen kohtausten ajoituksista haasteellisia, mutta ainakin ensi-illassa kaikki sujui mallikkaasti.

    Pikku Pietarin piha sisältää myös interaktiivisuutta: yleisö pääsee itse osallistumaan näytelmän kulkuun. Esimerkiksi eräässä kohtauksessa käydään porukalla kosken rannassa seuraamassa huimaa pellehyppynäytöstä.

    Ohjaajat Seppo-Ilmari Siitonen ja Mimosa Lindahl kertovatkin, että eräs näytelmän keskeisistä teemoista on jo projektin alkumetreiltä asti ollut yhteisöllisyys. Se kattaa sekä lavan tapahtumat että yleisön osallistamisen näytelmän tapahtumiin.

    Sillanrakentajana esiintyjien ja katsojien välillä toimii Lindahlin itsensä näyttelemä klovnihahmo, joka istuu yleisön keskellä, kommentoi näytelmän tapahtumia ja yllyttää yleisöä aika ajoin ottamaan itsekin kantaa – vastoin tavanomaista teatterietikettiä. Lindahlin mukaan näytelmän jokainen esitys onkin yleisöstä riippuen erilainen ja ainutkertainen. Erityistä riemua ovat herättäneet juuri ne lapsikatsojat, jotka alun varauksellisen suhtautumisen jälkeen vapautuvat esittämään kommentteja näytelmän kulkuun.

    – Yleisö on lähtenyt hienosti mukaan yhteisiin kohtauksiin, toteaa myös Siitonen.

    Ohjaajana Siitosta kiehtoo Aapelin tarinan monitasoisuus ja ristiriitaisuus. Hän toivookin, että näytelmä innoittaa ihmisiä keskustelemaan sen tapahtumista ja avartamaan sitä kautta ymmärrystä.

    Pikku Pietarin pihan ensi-ilta ja pari ensimmäistä näytöstä olivat juhannuksen jälkeisellä viikolla. Heinäkuun tauon jälkeen esitykset jatkuvat taas tiistaina 9. elokuuta.

    vanhankaupunginkesateatteri.fi


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer nostaa jälleen esiin vakavan huolen vanhustenhoidon tilasta. Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg arvostelee järjestön tiedotteessa (12.

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!