Helsingille 695 miljoonan jättiylijäämä

Helsingin kaupunki teki viime vuonna ennätyksellisen ylijäämän, 695 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa tuli vesilaitoksen myynnistä kuntayhtymälle ja tuloutuu kaupungin kassaan pidemmän ajan kuluessa.

Ilman vesilaitoksen myymistäkin tulos oli 116 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Verotuloja kertyi 170 miljoonaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Velkaa kaupunki ottaa vain investointeihin, ja niistäkin osa rahoitetaan palvelujen tuomilla ylijäämillä.

– Liikeyrityksenä Helsingin voisi sanoa menestyvän hyvin. Mutta kaupunki ei ole liikeyritys vaan sen tehtävänä on palvelulla asukkaiden hyvinvointia. Helsinki on kuitenkin kasvattanut suurfirmojen tapaan voittoja asukkaiden palveluja karsimalla ja työntekijöitä hiostamalla, kritisoi SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen, kun valtuuston käsitteli keskiviikkona viime vuoden tilinpäätöstä.

Kaupungin omat pääomat ovat kasvaneet neljässä vuodessa lähes 700 miljoonaa, totesi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm.

100 miljoonan alibudjetointi

Ylijäämien kääntöpuolena on palvelujen jatkuva alibudjetoiminen. Viime vuonna budjetti ylitettiin sosiaalipalveluissa 60 miljoonalla, toimeentulotuessa 8 miljoonalla, terveydenhuollossa 30 miljoonalla ja sivistys- ja henkilöstötoimessa 4 miljoonalla eurolla.

Lähes kaikista palveluista löytyy esimerkkejä näennäisestä säästämisestä, joka tulee kalliiksi sekä asukkaille että kaupungille. Ongelmia on lisätty vähentämällä työntekijöitä tiukoilla budjettiraameilla ja vakanssien täyttökielloilla, Hakanen totesi.

Eriarvoisuus kasvaa

Palvelujen alibudjetoiminen lisää eriarvoisuutta, jopa suoranaista syrjäytymistä. Tarkastuslautakunnan mukaan palvelusetelit vahvistavat tätä eriarvoisuutta. Seteleistä hyötyvät ensisijassa ne, joilla on muutenkin parhaat mahdollisuudet ja riittävästi rahaa palveluihin.

Esimerkiksi pienituloiset vanhukset joutuvat sinnittelemään kotona entistä huonokuntoisempina, kun ns. rava-indeksiä on nostettu ja vanhainkotipaikkoja korvattu kalliimmilla palveluasunnoilla.

Hakanen totesi tarkastuslautakunnan tietoihin viitaten, että kiinteistöviraston perimistä sisäisistä vuokrista on tullut keino siirtää rahaa palveluista taloushallinnon ohjailtavaksi. Edellisten neljän vuoden aikana sisäisten vuokrien tuotoista vain 27 – 52 prosenttia käytettiin tilojen kunnossapitoon ja investointeihin.

Lisäbudjetti torjuttiin

Hakanen ehdotti Lilli Autin (sd) kannattamana, että osa kaupungin ylijäämistä ohjataan korjaamaan peruspalvelujen resurssien alimitoitusta. Tätä kannatti vain 11 valtuutettua salin vasemmalta laidalta. Sen sijaan valtuusto hyväksyi äänin 47-35 Hakasen ja Tuomo Valokaisen (sd) esityksen kiireellisistä toimista perheneuvoloiden jonojen lyhentämiseksi.

Helsingin seuraavaksi sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi valittiin äänin 49-28 kokoomuslainen Laura Räty.