Ahneus, inflaatio ja ahneusraja

Ruuan, sähkön, bensan ja muut polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti viimeisen vuoden aikana. Syyksi on sanottu Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, mutta onko todellakin näin?

Kesko teki ennätystuloksia viime vuonna. Varsinkin sodan ensimmäisen kolmen kuukauden aikana voittoja tahkottiin ennätysmääriä. “Kun kaikki kallistuu, niin meidän pitää nostaa hintoja” bisnesiskulausemantralla Kesko sai melkein 40 miljoonaa enemmän voittoa viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Suora lainaus Keskon pörssitiedotteesta koskien vuotta 2022:

“Vertailukelpoinen liikevoitto oli 815,1 milj. euroa (775,5 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 39,6 milj. Euroa.”

S-ryhmä kasvatti myös kunnolla liikevoittoa viime vuonna. Lidlilläkään ei ollut huono vuosi. Eli kävikö niin, että jos esimerkiksi ruokatuotteen sisäänostohinta nousi viisi prosenttia, niin nostettiin kyseisen tuotteen hintaa 25 prosenttia? Viiden prosentin kulujen nousu käännettiin 20 prosentin voittojen kasvattamiseen? Samaa kaavaa on mitä ilmeisemmin käytetty myös energiayhtiöissä.

Kannattaa muistaa, että olemme Suomessa vähintäänkin kartellia muistuttavassa tilanteessa ruuan ja energian myyjien suhteen. Jos pystytään luomaan ilmapiiri, että rajut hinnannostot ovat ihan OK, niin kuuluisassa markkinataloudessa ei olekaan mekanismeja, joilla se estettäisiin.

Voisiko ratkaisu olla ahneuskatto vähintään niiden asioiden myyntiin ja hintoihin, jotka ovat ihmisten perustarpeita?