Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Aika lopettaa valehtelu ”jatkosodasta”

    Pääkirjoitukset
    23.6.2011 - 10:03
    Erkki Susi
    NN
    Mannerheimin toinen ”miekantuppipäiväkäsky 10. heinäkuuta 1941 julisti Suur-Suomea. Uusi Suomi veti julistuksen yli etusivunsa. / NN |

    Maamme mediassa on siirrytty talvisodan muistelusta 70 vuotta sitten alkaneen jatkosodan muisteluun ja valitettavasti myös sen valkopesuun. Tyypillisiä esimerkkejä valkopesusta ovat esimerkiksi kummankin iltapäivälehden erikoisnumerot.

    Jälleen tultaneen nostamaan keskusteluun kysymys siitä, milloin Suomi tarkkaan ottaen alkoi suuntautua uuteen sotaan ja asettua Adolf Hitlerin johtaman Natsi-Saksan rinnalle ja oliko tämä pakon ja Neuvostoliiton uhan sanelemaa vai täysin tietoista ja harkittua.

    Vanhastaan tunnetaan Arvi Korhosen kehittämä ajopuuteoria, jonka mukaan Suomi ajautui vastoin tahtoaan kuin vuolaan virran viemä ajopuu jatkosotaan. Eräät historiantutkijat väittävät edelleen, ettei Suomen johtavilla piireillä ollut talvisodan jälkeen revanssisuunnitelmia ja että Suomi kytkettiin Natsi-Saksan hyökkäyssuunnitelmiin vasta talvella, keväällä ja kesällä 1941.

    Tosiasiat osoittavat kuitenkin toista. On muistettava, että Suomen ja Saksan tiedustelu- ja poliisiyhteistyö alkoi jo 1930-luvulla. Jo talvisodan loppuvaiheessa, sotilaallisen katastrofin uhatessa pääministeri Risto Ryti perusteli rauhantekoa sillä, että on parempi ”alkaa maan jälleenvaltaus Viipurista kuin Torniosta”. Hallituksen istunnossa 9.3.1940 ministeri J.O. Söderhjelm sanoi, että olisi helpompi mennä rauhaan, ”jos oltaisiin vakuutettuja siitä, että kaikki pitävät tätä välirauhana ja ovat valmiit varustautumaan sen hetken varalta, jolloin raja palautetaan”. Ministeri Väinö Tanner huomautti tähän, että ”ajatus on sellainen, mutta sitä ei saa esittää”.

    Ministeri Juho Niukkanen sanoi sotamarsalkka C.G. Mannerheimin ja kaikkien kenraalien katsovan, ”että pelastumisemme ehdottomana edellytyksenä on, että rauhanaika käytetään varustautumiseen”. Jo länsivaltojen intervention Suomeen osoittauduttua mahdottomaksi Niukkanen totesi, että Suomi siirtyy nyt kokonaan Saksan linjoille.

    Julkinen propaganda suuntautui rauhansopimuksen solmimispäivästä lähtien sopimuksen mustaamiseen ja siihen, että kansa omaksuisi revanssin ajatuksen. Uusi Suomi kirjoitti 13.3.1940: ”Ei ole mahdollista keinotekoisesti parantaa tätä haavaa. Älköön se lakatko koskaan kirvelemästä, älköön se antako meille yön lepoa eikä päivän rauhaa… Viel uusi päivä kaiken muuttaa voi.”

    Seuraavan päivän Helsingin Sanomat kirjoitti: ”Se rauhansopimus, joka on nyt allekirjoitettu, on murheellisin asiakirja, mitä tässä maassa on koskaan allekirjoitettu… Suomi on jälleen raivaava itselleen tien suurempaan ja väljempään tulevaisuuteen sekä oikeutensa voittoon.”

    Jo syyskesällä 1940 solmitun ns. kauttakulkusopimuksen mukaisesti Saksan joukot miehittivät Pohjois-Suomen. Suomessa säilytettiin sotatila, ja ns. sotakabinetti käytännössä kaappasi vallan. Kurssi otettiin entistä päättävämmin kohti Saksaa. Talvisodan rauhan jälkeisistä ensi kuukausista lähtien Suomessa käynnistettiin kiihkeä propaganda ja mielialojen muokkaus Saksan suosion nostamiseksi, ja sensuuri peitti kaikki tiedot natsien rikoksista. Kesällä 1940 ulkoministeri Rolf Witting esitti Saksan Helsingin-suurlähettiläälle Wipert von Blücherille, että Ryti tekisi neuvottelumatkan Berliiniin Hitlerin luo aiheenaan Suomen muuttaminen Suur-Saksaan liitettäväksi protektoraatiksi.

    Suomen sotaan ajautumisen kanssa eivät tietenkään sovi yhteen myöskään tapahtumat useita päiviä ennen sodan alkamista. Silloinhan Suomen ja Saksan laivastot miinoittivat Suomenlahden ja saksalaiset lentokoneet hyökkäsivät suomalaisilta kentiltä neuvostoliittolaisiin kohteisiin. STT:n nyt julkaisemassa uutisessa tämä on yhä käännetty päälaelleen siten, että Suomi joutui julistamaan sodan, koska Neuvostoliitto oli edellisenä päivänä pommittanut useita Suomen paikkakuntia.

    Summa summarum: mitkään myytit kesäkuussa 1941 aloitettuun sotaan ajautumisesta ja tämän sodan puolustuksellisesta ja erillisestä luonteesta eivät kestä päivänvaloa. Hitler-Saksan kanssa yhteiseen hyökkäyssotaan lähtenyt Suomi ajettiin tuhon partaalle, josta vain Neuvostoliiton ja sen liittolaisten voitto ja fasismin tappio sen pelasti.

    Uusimmat artikkelit

    Suomalaisuuden määrittely on jälleen politisoitunut. Kuva Aleksi Marti.
    Teoria
    11.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tutkija kehittäisi avoimen Suomen kertomusta

    Kun yhteiskunta horjuu, tarinat menneisyydestä alkavat jäsentyä uudelleen.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    Tiedonantaja

    Uudet verkkosivut ja Tiedonantaja-festivaali käynnistyy 11.-12.10.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    TA

    Tiedonantaja-festivaali Pasilassa 11.-12.10. – katso ohjelma ja tiedot!

    6.10. Kuva Imani McCray
    Ulkomaat
    9.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pyssyn piippu vääntyi uuteen solmuun – Avicin säätiö edistää taiteen roolia rauhantyössä

    15 Boys salvaging a destroyed building in the Gaza Strip
    Ulkomaat
    8.10.2025
    Tapio Siirilä

    Tuhottu Gaza

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste

    Mekanismi M icon