Ajattelu on teko – REDH-verkosto kokoaa kulttuurisen vastarinnan imperialismin aikakaudella

Yhdysvaltojen viimeaikaiset ulkopoliittiset toimet, mukaan lukien presidentti Donald Trumpin uhkaukset Kuubaa kohtaan sekä iskut Venezuelaan, ovat herättäneet Latinalaisessa Amerikassa laajaa huolta. Moni on alkanut tarkastella uudelleen Yhdysvaltojen ulkopolitiikan mielivaltaisuutta ja sen vaikutuksia alueen kansoille. Tässä tilanteessa kansainvälinen intellektuellien, taiteilijoiden ja yhteiskunnallisten liikkeiden verkosto – Red de Intelectuales y Artistas en Defensa de la Humanidad (REDH) – on noussut tärkeäksi välineeksi, jonka avulla globaaleja imperialismiin liittyviä kysymyksiä voidaan ymmärtää ja käsitellä.

“Verkosto syntyi komentajien Hugo Chávezin ja Fidel Castron aloitteesta, jotta anti‑imperialistinen kriittinen ajattelu voitaisiin koota yhteen kansojen puolustamiseksi” , sanoo REDH:n kansainvälinen koordinaattori Ximena González Broque.

Tämän perinnön varaan rakentuu verkoston nykyinen työ – ajattelun, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaisuus, joka pyrkii haastamaan pääoman vallan ja vahvistamaan sorrettujen toimijuutta.

Verkostojen verkosto – kulttuurinen infrastruktuuri, joka ylittää rajat

“Tänään REDH toimii kansallisten ja alueellisten jaostojen, solmukohtien sekä temaattisten ja sektorikohtaisten ryhmien kautta kymmenissä maissa”, sanoo González Broquen.

Kyse ei ole vain organisaatiosta, vaan kulttuurisesta infrastruktuurista – verkostojen verkostosta, joka pystyy vastaamaan globaalin kapitalismin ylirajaiseen luonteeseen. REDH:n työssä taide, filosofia ja yhteiskuntatiede muodostavat kokonaisuuden, joka haastaa hegemonisia tulkintoja ja avaa tilaa vaihtoehtoisille tiedonmuodostuksen tavoille.

Ximena González Broquen – maanpaosta Venezuelan kulttuuriseen ytimeen

González Broquenin oma elämäntarina heijastaa Latinalaisen Amerikan poliittisia murroksia. Hän syntyi Ranskassa, jonne hänen vanhempansa olivat paenneet Etelä-Amerikan sotilasdiktatuurien vainoa. Pinochetin, Videlaan ja muiden oikeistodiktatuurien aikana tuhannet vasemmistolaiset aktivistit, ay‑toimijat ja oppositiolaiset joutuivat lähtemään maanpakoon. Maanpako synnytti laajoja solidaarisuusverkostoja, jotka rakentuivat yhteisen sorron kokemuksen ympärille.

González Broquen opiskeli filosofiaa Sorbonnessa ja väitteli tohtoriksi Pariisin EHESS:ssä. Vuonna 2006 hän saapui Venezuelaan postdoc‑tutkimukseen Universidad Central de Venezuelaan. Rakkaus paikalliseen mieheen ja myöhemmin syntynyt poika ankkuroivat perheen pysyvästi maahan.

IVIC‑instituutissa hän perusti ja on vuodesta 2012 johtanut Sosiaalisten muutosprosessien tutkimuskeskusta, jossa hän tutkii valtiota, kansanvaltaa ja etelän epistemologioita. Hänen työnsä painottaa dekolonisaatiota, osallistavaa tiedontuotantoa ja eteläkohtaista ajattelua – näkökulmia, jotka haastavat eurokeskeisiä tieteellisiä malleja. Lisäksi hän koordinoi filosofian opintoja Universidad Nacional de las Cienciasissa.

REDH:n kansainvälisenä koordinaattorina González Broquen on näkyvä ääni Venezuelan suvereniteetin puolustamisessa ja filosofisten foorumien järjestämisessä. Hänen työnsä osoittaa, että kulttuurinen ja intellektuaalinen toiminta voivat olla poliittisesti vaikuttavia ja yhteiskunnallisesti muutosvoimaisia.

Filosofian foorumit ja Libertador‑palkinto – ajattelun tiloja ja tunnustuksia

REDH:n historian keskeisiä saavutuksia ovat sen filosofian foorumit, joita González Broquen kuvaa “verkoston tunnusomaisiksi ja historiallisiksi hetkiksi”. Näissä tiloissa on rakennettu yhteistä käsitteellistä pohjaa anti‑imperialistiselle ajattelulle ja avattu keskusteluja, jotka ovat vaikuttaneet laajasti Latinalaisen Amerikan kulttuuriseen ilmapiiriin.

Toinen merkittävä saavutus on Libertador‑palkinto, joka on vuodesta 2005 lähtien nostanut esiin kriittisen ajattelun teoksia. Vuonna 2025 palkinto jaettiin jo 13. kerran. Saajien joukossa ovat olleet muun muassa Franz Hinkelammert, Bolívar Echeverría, Renán Vega Cantor, István Mészáros, Enrique Dussel, Atilio Borón ja Marta Harnecker. Viime vuosina palkinnon ovat saaneet Juan José Bautista Segales, Héctor Díaz‑Polanco, Claudio Katz ja Pablo Manuel Guadarrama González.

Palkinto on kulttuurijournalismin näkökulmasta merkittävä instituutio: se vahvistaa kriittisen ajattelun näkyvyyttä ja tuo esiin teoksia, jotka haastavat valtavirran tulkintoja ja avaavat tilaa vapauttaville näkökulmille.

Nykyhetken tehtävät – kulttuurinen, poliittinen ja kommunikatiivinen vastarinta

REDH:n työ “jatkaa poliittisten, kulttuuristen ja viestinnällisten vastarintojen ja aloitteiden rakentamista Nuestra Américassa ja maailmassa”, sanoo González Broquen

Työ on luonteeltaan sekä puolustavaa että aloitteellista: se torjuu imperialismin ja uusliberalismin vaikutuksia, mutta myös rakentaa uusia yhteiskunnallisia suhteita, uusia merkityksiä ja uusia tapoja hahmottaa todellisuutta. Kulttuurijournalismin näkökulmasta tämä on keskeistä – kulttuuri ei ole sivutuote, vaan osa poliittista infrastruktuuria.

---