Ammattiliitto Jyty varoittaa jatkamasta julkisten palvelujen ja henkilöstön leikkauksia

Orpo-Purran hallitus kokoontuu budjettiriiheensä 1.–2. syyskuuta tilanteessa, jossa talous kasvaa kolmatta vuosineljännestä peräkkäin. Ammattiliitto Jyty vaatii (27.8. tiedote) , että hallitus lopettaa julkisten palvelujen ja henkilöstön leikkaukset, joita liitto pitää talouskasvun keskellä lyhytnäköisinä ja yhteiskunnan toimivuutta vaarantavina.

Jytyn mukaan hallituksen perinnöksi ei saa muodostua massiivista palvelu- ja henkilöstövelkaa, joka heikentäisi julkisen sektorin kykyä vastata ihmisten arjen tarpeisiin. Liitto korostaa, että julkiset palvelut turvaavat yhteiskunnan kriittisiä toimintoja vuorokauden ympäri.

 ”Leikkausten sijaan budjettiriihen on vahvistettava työllisyyttä sekä julkisten palvelujen toimivuutta ja henkilöstön osaamista”, sanoo Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima liiton tiedotteessa (27.08.2026).

Työväenluokan arki ja palvelujen ruuhkautuminen

Jyty varoittaa, että hyvinvointialueiden ja kuntien käynnissä olevat yt-neuvottelut uhkaavat tuhansien työntekijöiden työpaikkoja. Liiton mukaan leikkaukset rapauttavat veronmaksajien kustantamia palveluja ja heikentävät kuluttajien ostovoimaa, mikä lisää työväenluokan epävarmuutta ja kasvattaa luokkapoliittisia jännitteitä.

 ”Leikkauksista aiheutuva lasku näkyy ruuhkautuneina palveluina, henkilöstön kuormituksena, kasvavana työttömyytenä ja lisääntyvänä syrjäytymisenä”, sanoo puheenjohtaja Voima.

Liiton mukaan julkisista palveluista leikkaamalla ei synny työtä eikä kestävää kasvua. Julkinen sektori muodostaa perustan myös yksityisen sektorin toiminnalle, ja sen heikentäminen lisää rakenteellista epävakautta.

Jytyn puheenjohtajan mukaan ilman julkista sektoria ei ole myöskään yksityistä, eikä kasvun edellytyksiä.

Vaikuttavuusarviointi ja osaaminen talouspolitiikan ytimeen

Jyty muistuttaa, että seuraava hallitus joutuu tekemään suuria arvovalintoja, sillä julkisen talouden sopeutustarpeeksi on arvioitu 8–11 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä. Liitto vaatii sitovaa kokonaisvaikutusten arviointia kaikille sopeutuspäätöksille. Arvioinnin tulee kattaa palvelujen saatavuus, yhdenvertaisuus, henkilöstömäärä, työkuorma, osaamistarpeet ja muutosturva.

Liitto korostaa, että näennäissäästöt – eli säästöt, jotka siirtävät kustannuksia toisiin palveluihin tai kasvattavat niitä myöhemmin – on estettävä. Jytyn mukaan osaamisen vahvistaminen on nostettava osaksi talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Voima huomauttaa, että digitalisaatio ja tekoäly voivat tehostaa työn tuottavuutta, mutta niitä ei saa käyttää perusteena henkilöstövähennyksille. Tekoäly tarkoittaa koneen kykyä suorittaa tehtäviä, jotka vaativat älyllistä toimintaa, kuten oppimista tai päätöksentekoa.

Työllisyyspalvelut ja suojaosa takaisin

Jyty esittää, että kunnille siirtyneiden työllisyyspalvelujen rahoitusta ja henkilöstöä on vahvistettava erityisesti suurtyöttömyyden aikana. Nuorille ja vaikeimmin työllistyville tulee tarjota yksilöllisiä palveluja, palkkatuettua työtä ja mahdollisuuksia päivittää osaamistaan.

Liitto kannattaa myös työttömyysturvan suojaosan palauttamista. Suojaosa tarkoittaa sitä osaa palkkatuloista, joka ei vähennä työttömyysetuutta.

”Työllisyyspalveluihin tulisi panostaa erityisesti silloin, kun työttömyys on korkealla. Jokainen tarvitsee nopean ja esteettömän siirtymän työhön, koulutukseen tai muuhun hänelle sopivaan palveluun. Kuukausien odottaminen tulee ihmiselle ja yhteiskunnalle kalliiksi”, sanoo Jonna Voima.

---