Ammattiliittojen jäsenyys murroksessa

Ammattiliittojen asema Suomessa on ollut perinteisesti vahva, mutta viime vuosikymmeninä jäsenmäärien kehitys kertoo myös hiipumisen merkeistä. SAK:n jäsenliittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on pudonnut 2000-luvun alun miljoonasta hieman yli 800 000:een, mikä heijastaa ay-liikkeen pitkän aikavälin laskua. Toisaalta useat suuret liitot, kuten Teollisuusliitto yli 200 000 jäsenellä, JHL noin 165 000 jäsenellä ja OAJ yli 110 000 jäsenellä, ovat viime vuosina raportoineet jäsenmäärän kasvua tai vakautumista. Kehitys liittyy erityisesti Orpo–Purra-hallituksen työelämäuudistuksiin, jotka ovat saaneet monet työntekijät hakeutumaan liittoihin vastavoimaksi hallituksen politiikalle.

Ay-liikkeen vetovoimaa heikentää pirstaloitunut työelämä: määräaikaisuudet, alustatyö ja nuorten yksinyrittäjyys tekevät perinteisestä liittomallista etäisen. Orpo–Purra-hallituksen lakko-oikeuden rajoitukset ja irtisanomissuojan heikennykset ovat kuitenkin lisänneet jäsenhankintaa. Nuoret ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät arvostavat liittoja tietolähteenä oikeuksista ja vaikutuskanavana työehtojen puolustamiseksi.

Työntekijät liittyvät liittoihin ennen kaikkea työehtosopimusten turvaamien minimipalkkojen, työaikojen ...