Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

Suomalaisten toimeentulo on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, käy ilmi STTK ry:n tuoreesta kansalaiskyselystä (30.4.2026). Kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu on keskeinen syy siihen, että suuri osa väestöstä kokee taloudellisen tilanteensa huonontuneen. Tulokset kuvaavat kehitystä, joka osuu erityisen voimakkaasti pienituloisiin, naisiin ja muihin ryhmiin, joiden taloudellinen liikkumavara on jo valmiiksi rajallinen.

Kyselyn mukaan noin 43 prosenttia vastaajista arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Noin 44 prosenttia kertoo tilanteensa pysyneen ennallaan, ja vain noin joka kymmenes kokee tilanteensa parantuneen.

”Tulokset kertovat laajasta arjen kustannuksiin liittyvästä paineesta, joka koskettaa merkittävää osaa suomalaisista”, sanoo Suomen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n puheenjohtaja  Else-Mai Kirvesniemi järjestön tiedotteessa (30.4.2026).

Arjen kustannusten nousu heikentää toimeentuloa laajasti

Kyselyn perusteella toimeentulon heikkeneminen johtuu ennen kaikkea arjen kustannusten kasvusta. Yleisin syy on ruoan hinnan nousu, jonka mainitsee yli 80 prosenttia vastaajista. Myös asumisen, energian ja liikkumisen kallistuminen on merkittävä tekijä. Monet vastaajat kokevat lisäksi, että palkat eivät ole nousseet hintojen tahdissa ja että sosiaalietuuksiin kohdistuneet muutokset ovat vaikuttaneet suoraan arjen talouteen.

”Arjen perusmenojen kasvu näkyy suoraan kokemuksissa. Kyse ei ole yksittäisestä tekijästä, vaan useiden kustannusten samanaikaisesta noususta”, sanoo Kirvesniemi.

Ruoan, asumisen ja energian hinnat kiristävät taloutta

Kyselyn tulokset heijastavat laajempaa rakenteellista ongelmaa, jossa markkinaehtoisen järjestelmän eli kapitalismin logiikka siirtää kustannuspaineet suoraan kuluttajille ja erityisesti työväenluokalle. Hintojen nousu, palkkojen jälkeenjääneisyys ja sosiaaliturvan leikkaukset muodostavat kokonaisuuden, joka kaventaa taloudellista liikkumatilaa ja lisää epävarmuutta.

Sukupuolten välinen ero näkyy taloudellisessa epävarmuudessa

Kyselyssä nousee esiin selkeä sukupuolten välinen ero: naiset kokevat taloudellisen tilanteensa heikentyneen miehiä useammin. Tämä liittyy siihen, että taloudelliset paineet kasaantuvat ryhmiin, joiden tulotaso on keskimäärin matalampi ja joiden asema työmarkkinoilla on haavoittuvampi.

”Tulokset osoittavat, että naiset ovat pienituloisempia, useammin yksinhuoltajia, saavat useammin perhe-etuuksia ja heidän toimeentulonsa on haavoittuvampi elinkustannusten kasvulle ja etuuksien leikkauksille”, sanoo Kirvesniemi.

Vaikka ammattiliittojen palkkaratkaisut ovat parantaneet naisten ostovoimaa, tasa-arvotavoite ei ole vielä toteutunut. ”Naisten euroissa mitattu ostovoima on edelleen miehiä heikompi ja se näkyy myös tämän kyselyn tuloksissa”, sanoo Kirvesniemi.

Määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen lisäisi haavoittuvuutta

STTK nostaa esiin myös eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen, joka helpottaisi perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Järjestön mukaan esitys lisäisi erityisesti naisten kokemaa taloudellista epävarmuutta ja heikentäisi työmarkkina-asemaa entisestään.

”Jos eduskunnan käsittelyssä oleva perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttöä helpottava lakiesitys menee läpi, se tulee lisäämään naisten kokemaa taloudellista epävarmuutta. STTK on toistuvasti vaatinut lakiesityksen vetämistä pois”, sanoo Kirvesniemi.

Lakiesityksen vaikutukset kohdistuisivat erityisesti niihin työntekijöihin, joiden asema on jo valmiiksi heikko – opiskelijoihin, eläkeläisiin, yksinhuoltajiin ja muihin ryhmiin, jotka kohtaavat työelämässä rakenteellista epävarmuutta.

STTK korostaa tarvetta seurata toimeentulon kehitystä

STTK korostaa, että kyselyn tulokset osoittavat tarpeen seurata suomalaisten toimeentulon kehitystä ja arvioida poliittisten päätösten vaikutuksia arjen talouteen. ”Kun iso osa suomalaisista kokee toimeentulonsa heikentyneen, on tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät kehitystä ajavat ja miten niihin voidaan vastata”, kiteyttää Else-Mai Kirvesniemi.

---