Syyria ja vääristynyt media

Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Ari Kerkkänen antoi Rauhan Puolesta -lehdelle Syyrian tapahtumista mielenkiintoisen haastattelun, jossa hän kiinnitti huomiota myös median vääristyneeseen todellisuuteen. ”Vääristynyt media voi pahimmillaan lietsoa lisää väkivaltaa. Media saattaa vaikuttaa kansainväliseen poliittiseen päätöksentekoon, joka ei edistä väkivallan lopettamista ja konfliktin ratkaisua.”

”Media on jossakin määrin vääristänyt kuvaa Syyrian tapahtumista, eikä se näytä koko kuvaa tilanteesta, joka ei ole läheskään niin mustavalkoinen kuin miltä näyttää. Toisaalta tämä vääristymä syntyy osittain luonnollisesti tai tahtomatta, kun ulkomaailmalle näytetään kuvia ja raportoidaan varsinaisilta taistelualueilta. Syyrian ulkopuolella olevalla oppositiolla on käytössään vahva kansainvälinen mediaverkosto, joka edistää heidän ’kertomustaan’ konfliktista. Sitä samaa tukee qatarilainen Al-Jazeera mediakanavineen”, Kerkkänen toteaa.

Sen sijaan kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat Kerkkäsen mukaan raportoineet hyvin epäillyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin hallitus on todennäköisesti syyllistynyt.

Kerkkäsen analyysiin voidaan pitkälti yhtyä. Median vääristymä ei kuitenkaan synny pääosin edes ”osittain luonnollisesti tai tahtomatta” vaan myös laskelmoidulla manipulaatiolla, eikä ihmisoikeusjärjestöjen raportointiinkaan voi valitettavasti luottaa.

Mitä tulee kahteen Lähi-idän öljypohattojen tv-kanavaan al-Jazeeraan ja al-Arabiaan, ne ovat systemaattisesti levittäneet valheellista informaatiota terroristiryhmien veritekojen vierittämiseksi Syyrian hallinnon joukkojen niskoille.

Syyria on yrittänyt huonolla menestyksellä puolustautua. Maan informaatioministeri Adnan Mahmoud on muistuttanut, että aseistetut terroristiryhmät ovat vastuussa useimmista joukkomurhista naisia, lapsia ja vanhuksia kohtaan ja heidän ruumiidensa silpomisesta, jotta voitaisiin lisätä kansainvälistä painostusta Syyriaa vastaan. Mahmoudin mukaan sellaiset terroristikanavat kuin al-Jazeera ja al-Arabia avustavat näitä katalia rikoksia ja että ne, joita nämä kanavat ilmoittavat kirjeenvaihtajikseen Hormsissa ja muilla alueilla, ovat terroristeja, jotka osallistuvat näihin rikoksiin ja rekisteröivät ne. Sitten nämä kanavat lähettävät valheellisia väittämiä näistä murhista. Länsimedia nimittää terroristikirjeenvaihtajia ”aktivisteiksi”.

Al-Jazeeran ja al-Arabian ohella myös tunnetut länsimediat kuten yhdysvaltalainen uutiskanava CNN ovat jääneet kiinni lavastettujen uutisraporttien lähettämisestä Syyriasta. Vuotanut materiaali paljastaa käsinkirjoitetun valmistautumisen sodan kauhujen maalailuun.

Tuoreesta esimerkistä käy CNN:n lähetys, jossa Danny Abdul-Dayem raportoi Homsin kaupungista Syyriasta. Nettiin vuotaneesta materiaalista näkyy, miten Danny odottaa pitkään rennosti yhteyttä CNN:ltä, mutta heti yhteyden synnyttyä antaa toimitukseen hysteerisen raportin muka vain hetki sitten todistamastaan teurastuksesta.

Videosta näkyy, että ennen suoran lähetyksen alkamista Danny osallistuu väärennettyjen laukaus- ja räjähdysäänien koordinointiin muun tiimin kanssa. Esimerkiksi pian sen jälkeen kun Danny kysyy joltakulta ”Pyysitkö pistämään äänet valmiiksi?” kuuluu räjähdys, joka ei säikäytä miestä lainkaan.

Toisessa lähetyksessä Danny ei pysty pidättelemään naurahduksia puhuessaan massiivisista, ”200 ihmisen kuolemaan” johtaneista pommituksista.

Danny Abdul-Dayem on 22-vuotias Britannian kansalainen, jonka vanhemmat olivat syyrialaisia. Palattuaan Homsista viime kesänä hän vietti muutaman kuukauden Lontoossa ennen paluutaan Syyriaan joulukuussa, mistä alkoi hänen uransa läntistä sotilaallista väliintuloa CNN:llä toistuvasti pyytävänä reportterina.

Eräässä toisessa vuodetussa videossa konetuliaseiden ja räjähdysten äänet alkavat kuulua heti, kun Al-Jazeeran lähetys alkaa ja toimittaja ryhtyy antamaan paniikinomaista raporttia. Lähetystä edeltää rauhallinen valmistelu.

Aiemmin Syyrian vastaisessa sotapropagandassa oli hyödynnetty mm. uutistoimistojen laajalti seuraaman damaskoslaisen lesbotytön blogikertomuksia, joihin sisältyi joutuminen Bashar al-Assadin joukkojen pidättämäksi. ”Tyttö” paljastui kuitenkin Britanniasssa asuvaksi 40-vuotiaaksi mieheksi.

Tietoisuuden lisääminen sotien oikeuttamiseen käytetyistä psykologisista operaatioista on erittäin tärkeää. Sodissa ensimmäinen uhri on aina totuus.

Onko Assadin hallinto sitten viaton väkivaltaan ja vastapuolen surmaamiseen? Ei tietenkään, eikä hallinnolla ole oman käden oikeutta siihen.

Ari Kerkkänen myös muistuttaa median helposti unohtavan, että aseellisen opposition oma toiminta on osaltaan johtanut tilanteen muuttumiseen rauhanomaisesta kansannoususta sisällissodaksi, jonka jalkoihin siviilit jäävät. Ja Kerkkäsen yhteenveto on osuva: ”Tehtyjä rikoksia ihmisyyttä vastaan ei pidä unohtaa eikä painaa villaisella, mutta konfliktin ollessa käynnissä päähuomion on oltava siitä, kuinka vielä tekemättömät rikokset voidaan estää. Se onnistuu vain väkivaltakierteen katkaisulla ja sitä seuraavalla poliittisella prosessilla.”

Oikaisu 19.1.2015: Ari Kerkkäsen haastattelun lisäksi osa tekstistä perustuu Vesa Raiskilan artikkeliin Verkkomediassa.