10 vuotta kapuloita kasinotalouden rattaisiin

Suomen Attac täytti toukokuun lopulla 10 vuotta. Juhlan kunniaksi järjestö julkaisi Toisenlaisen maailman manifestin ja järjesti torstaina 19. toukokuuta Helsingin Lavaklubilla veroparatiisi-illan, jossa musiikin lomassa keskusteltiin harmaasta taloudesta ja veronkierrosta.

Ranskassa 1998 alkunsa saanut, finanssikeinottelua ja ylipäätään uusliberalistista talousoppia vastustanut Attac-liike rantautui Suomeen toukokuussa 2001. Suomen Attacia oli perustamassa 700 kansalaisaktiivia ja poliittista vaikuttajaa, joista osa oli läsnä myös Lavaklubin tilaisuudessa.

Nyt julkaistu Toisenlaisen maailman manifesti on Attacin parissa toimivien aktiivien ja asiantuntijoiden katsaus liikkeen keskeisiin teemoihin. Mukana on tekstejä niin globalisaatiosta, sosiaalifoorumeista, finanssitaloudesta kuin peruspalveluista.

Attacin puheenjohtajistoon kuuluva professori Heikki Patomäki näki Attacin eräänlaisen globaalin keynesiläisyyden, markkinoiden sääntelyn puolestapuhujana.

– Aluksi liike samaistettiin voimakkaasti Tobinin veron nimellä tunnettun valuutanvaihtoveron vaatimiseen, mutta sittemmin profiili on laajentunut globaalia demokratiaa ja finanssimarkkinoiden sääntelyä ajavaksi liikkeeksi.

Patomäen mukaan demokraattinen, maailmanlaajuinen keynesiläisyys auttaa ylittämään globaaleja talouden ristiriitoja, jotka ovat myös ekologisten ja turvallisuusongelmien takana. Se olisi kuitenkin vain yksi vaihe matkalla kohti demokraattista sosialismia.

Peruspalveluista artikkelin manifestiin kirjoittanut Anita Kelles-Viitanen totesi, miten julkisissa palveluissa linkittyy tänä päivänä sekä arjen että globaalin taso.

– Yksityistämisen myötä monikansalliset palveluyritykset tunkeutuvat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Miten käy kuntademokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien? kysyi Kelles-Viitanen.

Miten käy pörssiomistusten julkisuuden?

Illan paneelikeskustelun harmaasta taloudesta ja sijoittamisen avoimuudesta alusti Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmästä napattu monologi, jossa Juha Hanskan esittämä Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen kertoi pähkinänkuoressa osakesijoittamisen veronkierron mahdollisuuksista.

Silloisen kunta- ja alueministeri Mari Kiviniemen asettama työryhmä aloitti vuonna 2009 pörssilain uudistamisen. Lähinnä finanssialan suurista tekijöistä koostunut työryhmä jätti helmikuussa lakiehdotuksensa. Siinä suositellaan, että pörssiomistusten julkisuudesta luovutaan ja että toistaiseksi vain ulkomaisille sijoittajille mahdollinen omistaminen anonyymien hallintarekisterien kautta avataan myös kotimaisille sijoittajille.

Käytännössä hallintarekisteri on viranomaisvalvonnan ulkopuolella ja tarjoaa lailla täysin suojatun ympäristön rikosten tekemiseen.

Paneelikeskustelussa Finanssialan keskusliiton edustaja Esko Kivisaari puolusti työryhmän lakiesitystä sillä, että kyseessä ei ole poliittinen vaan "tekninen" toimenpide, jolla pyritään vain lisäämään piensijoittajien kiinnostusta sijoittaa Helsingin pörssiin. Toimittajapanelistit Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomista sekä Timo Harakka Ylestä pitivät lakiesitystä pöyristyttävänä veronkierron ja salailun mahdollistavana askeleena kohti veroparatiisia. Lakiesitys tekee esimerkiksi mahdottomaksi saada tietoja poliittisten päättäjien pörssiomistuksista.

MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman tekemän kyselyn mukaan yksikään eduskuntaryhmä ei ole puoltamassa työryhmän lakiesitystä, ei edes hankkeen alulle pannut Kiviniemi. Nähtäväksi jää, mikä on pörssiomistusten julkisuuden kohtalo uuden eduskunnan käsissä, kun päätösten aika on konkreettisesti käsillä... 

Tiedonantajan artikkeli harmaasta taloudesta >>>

Voima-lehden artikkeli veronkierrosta >>>