”92 prosenttia maailman ihmisistä ei kuulu Euroopan unioniin”
Tanskan EU-kriittinen kansalaisliike Folkebevægelsen mod EU haluaa irrottaa Tanskan EU:sta ja on sen vuoksi myös mukana europarlamenttivaaleissa. Liikkeen alkuvuoden lehdessä julkaistiin eurovaaliohjelma, jossa on paljon yhtäläisyyksiä Suomen kommunistisen puolueen omaan eurovaaliohjelmaan.
Folkebevægelseniin kuuluu kommunisteja, vihreitä kuin jopa muutama sosialidemokraattikin.
Irti EU:sta prosessin kautta
Tanskan EU-kriittisen liikkeen mielestä maan irrottaminen unionista on prosessi, jonka aikana on myös tärkeää vaikuttaa EU-parlamentin työskentelyyn ja yrittää tehdä EU:sta parempaa ja demokraattisempaa. Liike vaati ohjelmassaan, että tanskalaisille tulisi antaa mahdollisuus kansanäänestyksessä päättää, jatkaako maa unionin jäsenenä vai eroaako se. Liike huomauttaa, että 92 % maailman ihmisistä ei kuulu EU:hun
Folkebevægelsenin neljä päämäärää ovat: estää EU:n vallan kasvaminen Tanskan valtiopäivien kustannuksella, pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaaminen, kestävän ympäristön turvaaminen ja avoimen, tasa-arvoisen, kansainvälisen yhteistyön kehittäminen.
Liike on huolissaan siitä, että tanskalaisen joutuvat maksamaan miljardeja ulkomaisten taloudelliseen kriisiin syyllistyneiden pankkien pelastamiseksi.
Ajankohtainen keskustelu siitä, että EU voisi päättää taloudelliseen kriisiin ajautuneen jäsenmaan taloudesta, on vakava huolenaihe. On todennäköistä, että Euroopan parlamentin seuraavan viisivuotiskauden aikana esitetään uuden sopimuksen mallia, johon on sisälletty EU:n taloudellinen määräysvalta suhteessa jäsenvaltioiden talousarvioihin. Sen vuoksi toukokuun vaalit ovat ensiarvoisen tärkeät.
Päämäärien lisäksi Folkebevægelsenillä on myös oma lokakuussa 2013 hyväksytty ohjelma, jonka mukaan valitut edustajat toimivat seuraavan viisivuotiskauden aikana.
Epädemokraattinen unioni
Folkebevægelsen arvostelee EU:ta epädemokraattisuudesta. Myöskään eurokriisin hoito ei ole onnistunut, vaan euron pelastustoimet ovat johtaneet ennätystyöttömyyteen. Liike arvioi, että EU:n vastustaminen tulee todennäköisesti kasvamaan sitä mukaa kun tämäntyyppisiä seurauksia ilmaantuu.
EU:n leikkauspolitiikka on sysännyt EU-alueen lamaan työttömyydellä ja konkursseilla. Kriisiä käytetään palkkojen ja työehtojen huonontamiseen.
Folkebevægelsen hyväksyy, että ihmiset voivat tehdä työtä vieraassa jäsenvaltiossa. Kansanliike kuitenkin vastustaa jyrkästi sosiaalista polkumyyntiä. Tanskalaisten työehtosopimusten kiertämistä mahdollistavat säädökset on purettava.
Tanskalaisille tärkeitä ovat myös kestävä kehitys sekä ydinvoiman vastustaminen. Folkebevægelsen haluaa parantaa ruokaturvallisuutta, kuluttajan oikeuksia sekä eläinten suojelua.
Vapaakauppajärjestö EFTA riittää
Folkebevægelsen on sitä mieltä, että Tanska voisi EU:n ulkopuolella kehittää toimivan kansanvallan, jossa poliitikot olisivat vastuussa lupauksistaan ja sanomisistaan.
Usein väitetään, että Tanska ei pärjäisi taloudellisesti EU:n ulkopuolella. Se ei pidä paikkansa. Norja ja Sveitsi ovat EU:n ulkopuolella pärjänneet huomattavasti paremmin kuin EU-maat. Ne ovat EFTA:n jäsenmaita.
Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:lla ja EU:lla on useita yhteistyö- ja kauppasopimuksia, joten tanskalaiset voisivat tulevaisuudessakin asua, matkustaa, opiskella ja tehdä työtä koko Euroopassa olematta EU:n jäseniä. EFTA takaisi mahdollisuuden ostaa ja myydä EU:n sisämarkkinoilla. EFTA:lla on myös kauppasopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Samalla voidaan ostaa tavaroita EU:n ulkopuolelta alhaisemmilla hinnoilla kuin nykyään. Tällä hetkellä EU:n tuontitullit sitovat Tanskaa ja ne maksavat tanskalaisille 50–100 miljardia kruunua vuosittain. Tullit eivät ainoastaan tee kehitysmaiden tuotteita kalliimmiksi. Myös EU:sta tulevat tuotteet kallistuvat kun niitä suojellaan ulkopuoliselta kilpailulta.
Oikeus päättää omista asioistaan
Folkebevægelsen mielestä tärkein syy vastustaa EU:ta on vaatimus demokratiasta. Kansalaisilla tulee olla oikeus päättää omista asioistaan.
On epädemokraattista siirtää päätäntävalta valtion parlamentista Brysseliin. Unionista, jonka tarkoitus on turvata kauppatavaroiden vapaa siirtäminen sisäisillä markkinoilla, ei voi koskaan tulla elinvoimaista demokratiaa, toteavat tanskalaiset.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.