Adressi lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta
Joukko kunnanvaltuutettuja ja muita kuntatoimijoita eri puolilta maata on käynnistänyt adressikeräyksen kuntien lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Adressilla vastustetaan hallituksen ajamaa kunta- ja sote-uudistusta, joka karsii lähipalveluja, pakottaa kuntaliitoksiin ja kaventaa demokratiaa.
Kunnilla on Suomessa päävastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulutuksen ja muiden peruspalvelujen järjestämisestä. Valtion velvollisuus on turvata tähän riittävä rahoitus. Kataisen hallitus on kuitenkin päättänyt leikata kuntien valtionosuuksista vuosina 2012 – 2017 yhteensä noin 7 300 miljoonaa euroa. Kunnat on näin ajettu heikentämään palveluja.
Hallitus painostaa ja pakottaa jopa perustuslain vastaisesti muodostamaan jättikokoisia kuntia ja keskittämään päätösvallan sosiaali- ja terveyspalveluista noin 20 sote-alueelle, pois asukkaiden valitsemilta valtuustoilta. Isoista kaupungeista tulisi sote-isäntiä ja muista renkejä, joilla on vain maksajan rooli.
Adressissa vastustetaan lähipalvelujen karsimista ja kuntien pakkoliitoksia. Siinä vaaditaan hylkäämään pakkoliitoslain. Kuntien hallintoa on uudistettava perustuslain mukaisesti asukkaiden itsehallintona ja lähidemokratiana.
Vaihtoehtona adressissa esitetään:
– Kuntauudistuksen pääasiaksi on nostettava peruspalvelujen ja erityisesti lähipalvelujen parantaminen.
– Kuntien palveluihin on ohjattava lisää rahaa nostamalla valtionosuuksia ja saattamalla pääomatulot kunnallisveron piirin.
– Julkisten palvelujen yksityistäminen on lopetettava. Niitä on päinvastoin laajennettava. Kuntien on kehitettävä myös omaa, työtä ja tuloja tuovaa liiketoimintaa.
– Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kunnissa on lisättävä osallistuvalla budjetoinnilla, kunnanosavaltuustoilla ja kansanäänestyksillä.
– Sekava ja epädemokraattinen seutu- ja maakuntahallinto on koottava vaaleilla valittavien maakuntavaltuustojen alaisuuteen. Samalla vastuu erikoissairaanhoidon rahoituksesta on siirrettävä valtiolle.
Aloite adressiin
Adressikeräyksen aloitteentekijöinä on joukko kunnanvaltuutettuja ja muita kuntatoimijoita eri puolilta maata. Vetoomuksen ensimmäiset allekirjoittajat ovat: Peter Björklöf (kaupunginvaltuutettu Raasepori), Ilidio Flores (kaupunginvaltuutettu Äänekoski), Yrjö Hakanen (kaupunginvaltuutettu Helsinki), Jari Heinonen (kaupunginvaltuutettu Tampere), Herkku Hernesniemi (kaupunginvaltuutettu Nokia), Pertti Haverinen (kaupunginvaltuutettu Uusikaupunki), Simo Keränen (kunnanvaltuutettu Pello), Tuija Kuivalainen (ruokapalvelutyöntekijä Joensuu), Marianne Maksniemi (sosiaalityön opiskelija Kuopio), Sirpa Martins (kunnanvaltuutettu Äänekoski), Tuula Palomäki (varavaltuutettu Nokia), Tero Pitkä (kaupunginvaltuutettu Heinola), Laila Räikkä (varavaltuutettu Tampere), Eero Salonen (kaupunginvaltuutettu Nokia), Olli Savela (kaupunginvaltuutettu Hyvinkää), Pauli Schadrin (kaupunginvaltuutettu Nokia), Emmi Tuomi (luottamusmies Helsinki), Riitta Tynjä (kaupunginvaltuutettu Jyväskylä) ja Reino Welling (kaupunginvaltuutettu Jämsä).
Allekirjoita ja kerää
Tämän adressin kuntien lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta voi allekirjoittaa netissä tai paperilla. Nettiadressi löytyy osoitteesta www.adressit.com/lahipalvelujen_ja_lahidemokratian_puolesta. Adresseja on saatavissa paperilla aloitteentekijöiltä ja muun muassa SKP:n piirijärjestöistä.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.