Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Ukrainan sota ja syyt sen takana osat 1-3

    Teoria
    Avainsanat: Ukraina, Ukrainan sota
    12.11.2026 - 14:50
    Jari Karttunen
    Käthe Kollwitz
    Kuvassa Käthe Kollwitzin kuuluisa piirros March of the Weavers (Weberzug) vuosien 1893 ja 1897 väliltä. Oikeudet: Brück & Sohn Kunstverlag_CC_BY-SA_4.0

    Julkaisemme digilehden maksuttomalla puolella Jari Karttusen laajan kolmiosaisen artikkelisarjan Ukrainan sodasta ja syistä sen takana. Demokraattisen sivistysliiton opintojohtaja Karttunen on kirjoittanut artikkelisarjaan seuraavan tuoreen saatteen:

    Alkuperäinen artikkelisarja kirjoitettiin kesällä 2023 jolloin läntinen media vielä eli todellisuudessa, jonka mukaan Ukrainan mainostettu kesähyökkäys voisi onnistua. Jo tekstiä kirjoittaessa tämä vaikutti erittäin epätodennäköiseltä ja paljastuikin turhaksi toivoksi muutamaa kuukautta myöhemmin, kuten epäilinkin. Muutenkin katsottaessa menneisyyteen on tekstini arvioit pitäneet hyvin paikkansa. Sota on jatkunut kulutussotana jossa Venäjä on ottanut vähän kerrallaan haltuunsa Dombassia ja muita alueita. Venäjän eteneminen on ollut hitaan tuskallista, mutta koska Ukrainan operaatiot alueiden takaisin saamiseksi eivät ole kyenneet kääntämään virtaa toiseen suuntaan, jatkaa sota kulkuaan samalla ohjelmalla kuin aiemmin. 

    Wagner-palkkasoturiarmeijan lyhyt juhannuskapina oli dramaattinen ja hyvin yllättävä tapahtumaketju jolla oli kuitenkin vain vähän vaikutusta sodan kulkuun. Samoin Ukrainan uhkarohkea hyökkäys Venäjän Kurskiin alueelle 2024 ja pohjois-korealaisten joukkojen suora osallistumienen näihin taisteluihin oli mielenkiintoinen muttei sodan kulun kannalta erityisen merkittävä asia. Venäjä valtasi takaisin Ukrainan hetkellisesti hallussaan pitämät alueet ja otti haltuunsa myös Ukrainan puoleista maaseutua.

    Kumpikaan osapuoli ei ole vielä romahtanut. Asioita joita tekstissä en vielä ennakoinut, oli droonisodankäynnin merkityksen kasvaminen, kunnes se vuoden 2026 loppupuolelle tultaessa on hidastanut rintamalinjojen liikkumisen tuskaiseksi mateluksi. Samalla se on hävittänyt rintamalinjojen merkitystä sillä näillä halvoilla aseilla voidaan iskeä pitkälle rintamalinjojen taakse alhaisin kustannuksin. Tämä on tehnyt joukkojen huoltamisesta hyvin vaikeaa tietyillä rintamaosuuksilla lisäten molemman puolen joukkojen kurjuutta. Venäjän laivasto Mustallamerellä on joko upotettu tai ajettu piileskelemään satamissaan. Samalla molemman puolen siviilit ovat joutuneet totuttelemaan jatkuvaan ilmaiskuvaaraan kaukana rintamasta. Ukrainalle tämä oli todellisuutta jo sodan alusta lähtien, mutta droonien ansiosta myös Venäjän öljyteollisuus on ollut toistuvasti näyttävien iskujen kohteena, aiheuttaen todellista kipua Venäjän teollisuudelle. Kyky iskeä takaisin ei kuitenkaan varjele Ukrainan omaa henkitoreissaan olevaa sähköntuotantoa ja muuta infrastruktuuria jonka pelätään pettävän tulevan talven aikana Venäjän alati laajenevien iskujen alla, joihin Ukrainalla on jatkuvasti vähemmän kykyjä vastata torjuvasti.

    Ehkä mielenkiintoisinta on, että huolimatta molemmille puolille tuskaisasta tilanteesta, sota on edelleen käynnissä. Valitettavasti tämä oli myös ennakoitavissa. Venäjän talous on kärsinyt pahasti mutta silti kestänyt sotatoimet ja vielä laajentanut sotatalouttaan. Se on saanut tukea BRICS liittolaisiltaan jotka ovat edelleen ostaneet Venäjän energiaa, pitäen yllä Venäjän taloutta. Ukrainan talous ja yhteiskunta on palasina, mutta kykenee edelleen käymään sotaa Euroopan talouksien kannattelemana. Euroopan sitoutuminen kannattelemaan Ukrainaa on ollut yllättävän kestävää ja on jatkunut senkin jälkeen kun USA:n tuki on lakannut käytännössä kokonaan Donald Trumpin toisen presidenttikauden aikana. USA:n ailahtelevaisuus ja epäluotettavuus tukijana on aina ollut tunnettua ja nykyinen hallinto kykenee johdonmukaisesti olemaan vain epäjohdonmukainen. USA:sta onkin tullut Ukrainan suhteen muulle Lännelle häpeän, hämmennyksen ja epävarmuuden tuoja sen liikkuessa aina vuorokaudesta riippuen liittolaisuudesta mahdolliseen vihollisuuteen, jopa Venäjän liittolaisuuteen aina ilman suurta ennakkovaroitusta. 

    Euroopan olisin kuitenkin olettanut luovuttaneen Ukrainan tukemisen samaan aikaan kuin USA teki näin. Se, että näin ei ole vielä tapahtunut selittynee sillä, että Venäjän tapaan Euroopan maat ovat jo uhranneet niin paljon maidensa rahaa ja resursseja, haitanneet niin suuresti omaa talouttaan, antaneet niin sitovia lupauksia ja piiskanneet omat kansalaisensa sen verran vahvaan vihollisuuteen ettei perääntyminen yksinkertaisesti ole mahdollista. Lopettaminen nyt olisi samalla valtavan tappion aiheuttaminen mikä iskisi nykyiseen poliittiseen eliittiin valtavalla voimalla. Kirjoitukset ovat kuitenkin jo seinällä. Kuten jo tekstissäni kirjoitin, en usko Ukrainan kykenevän voittamaan omia sotiansa vaikka Eurooppa sitä kannattelisikin. 

    Euroopan päättäjät ovat tämän hiljaisesti ymmärtäneet, kuten myös Venäjän ja sodan verinen tanssi jatkuu parhaillaan vain venyttääkseen vääjäämätöntä. Vuosi 2026 alkaa olla lopuillaan, parhaillaan ollaan käymässä pitkästä aikaa ensimmäisiä vakavia rauhanneuvotteluja. Nöyryyttävästi ja ristiriitaisesti neuvotteluja käydään USA:n, Ukrainan ja Venäjän välillä. Eurooppa joka on jo uhrannut niin paljon on syrjäytetty neuvotteluista, vaikka se on Ukrainan merkittävin tukija. En kuitenkaan usko rauhan syntyvän tässä vaiheessa. Ukraina ei ole vielä hävinnyt riittävän pahasti, vaikka sillä onkin vaikeuksia saada enää lisää miehiä rintamalle tai pitää sähköjä päällä talven yli. Venäjä ei ole vielä voittanut tarpeeksi, sillä on vielä keinoja tehdä lisää tuhoa Ukrainalle ja jos ihan pakko on, kutsua pakolla riittävästi miehiä sotaan, jotta se voi saavuttaa minimitavoitteensa sotimalla jos ei saa niitä sopimalla. Eurooppa ei ole vielä valmis myöntämään, että kaikki taloudelliset uhraukset olivat turhia ja lupaukset tyhjiä, sen talous kykenee yhä pitämään Ukrainan mukana taistelussa, eikä sota ole peloista huolimatta levinnyt taistelualueen ulkopuolelle, lukuunottamatta satunnaisia harhautumisia. Kuinka pitkään sota kestää? Ei voi sanoa, näyttää että 2027 tulee ainakin vielä menemään sotatoimissa. Ehkä ensi vuonna on uudet rauhanneuvottelut. 

    Jari Karttunen – Ukrainan sota ja syyt sen takana osa 1: https://tiedonantaja.fi/ukrainan-sota-ja-syyt-sen-takana-i-iii/

    Jari Karttunen – Ukrainan sota ja syyt sen takana osa 2: https://tiedonantaja.fi/ukrainan-sota-ja-syyt-sen-takana-osa-ii-iii/

    Jari Karttunen – Ukrainan sota ja syyt sen takana osa 3: https://tiedonantaja.fi/ukrainan-sota-ja-syyt-sen-takana-osa-iii-iii/


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Teollisuusliiton Sisä Suomen aluetoimitsija Antti Salonen kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Politiikka
    6.11.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Teollisuusliiton Antti Salonen: Työntekijöille kuuluu suurempi osuus työn tuottamasta arvosta

    Palkansaajien ostovoima, työsuhdeturvan vahvistaminen, työmarkkinarikollisuuden torjunta ja työajan lyhentäminen ovat Teollisuusliiton keskeisiä tavoitteita ennen seuraavia ed

    SKPn varapuheenjohtaja Jiri Mäntysalo vastaanotti taideteoksen sekä teoksen Sosialismin teoria ja käytäntö Vietnamissa. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    5.11.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vietnamilaisdelegaatio Helsingissä

    Terrakottasotilaat saivat kypärät, poliitikot lisää kuria ja kontrollia Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Ulkomaat
    2.11.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kiina vastaa uuden kehitysvaiheen haasteisiin – henkilöstöpäätöksiä ja korruption vastaista työtä

    KansA112717 nettiin
    Politiikka
    2.11.2026
    Jukka Pietiläinen
    Tilaajille

     Vasemmistoliitto hallituksessa 

    Anish Kapoorin Ancestor Serlachiuksessa – punainen vieras toisesta ajasta Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Kulttuuri
    2.11.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Punainen vieras toisesta ajasta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!