Opintovelallisten määrä kasvoi – asumistuen heikennys ja työmarkkinoiden epävarmuus ajavat opiskelijoita velkaan
Opiskelijoiden velkaantuminen tapahtuu samaan aikaan, kun Orpo-Purran hallitus on heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa siirtämällä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä.
Kelan mukaan opintolainaa nostaneiden määrä kääntyi viime vuonna kasvuun muutaman vuoden tauon jälkeen.
Vuonna 2025 lainaa nosti noin 159 200 opiskelijaa – 2 600 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosina 2023–2024 lainanotto väheni, mutta sitä ennen se kasvoi yhtäjaksoisesti lähes vuosikymmenen ajan.
Kelan erikoistutkija Heta Moustgaardin mukaan opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän saajiksi elokuussa 2025 voi selittää opintolainan suosion kasvua. Asumislisä on 200–300 euroa kuukaudessa asuinkunnasta riippuen, kun taas yksin vuokralla asuvan opiskelijan suurin mahdollinen asumistuki oli aiemmin 394 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvan opiskelijan vuosittainen asumisen tuki voi näin pienentyä yli 2 000 euroa. Tämä on merkittävä lovi opiskelijan toimeentuloon, etenkin tilanteessa, jossa vuokrat ovat nousseet ja työmarkkinat ovat heikot.
Moustgaardin mukaan tukien muutoksesta johtuvaa tulojen alenemista luultavasti paikataan opintolainalla. Etenkin kun nuorten heikko työllisyystilanne vaikeuttaa opiskelijoiden mahdollisuutta tasata asumisen tuen pienenemistä työnteolla.
Keskimääräinen opintovelka nousi – alueelliset erot ovat suuria
Vuoden 2025 lopussa opintovelallisia oli yhteensä 525 555 henkilöä, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia koko väestöstä. Keskimääräinen opintovelka oli 12 690 euroa – noin 600 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin, kun summat on tarkasteltu vuoden 2025 rahanarvossa.
Alueelliset erot ovat huomattavia. Helsingissä keskimääräinen opintovelka oli reilut 14 500 euroa, kun taas Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella se jäi noin 10 600 euroon. Erot kertovat paitsi asumiskustannusten tasosta myös siitä, miten opiskelijoiden toimeentulo rakentuu eri puolilla maata.
Opintolainahyvitysten määrä kasvaa tasaisesti
Kela maksaa opintolainahyvitystä korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset tutkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen ja suorittavat tutkintonsa määräajassa. Hyvityksen määrä on 40 prosenttia siitä lainan osasta, joka ylittää 2 500 euroa.
Vuonna 2025 opintolainahyvitystä sai 21 600 henkilöä – noin 1 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä on kasvanut tasaisesti usean vuoden ajan. Eniten hyvityksiä maksettiin Helsingissä sekä Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Keskimääräinen hyvitys oli 4 754 euroa, ja yli 5 000 euron tasolle se nousi vain Helsingissä. Tämä kertoo siitä, että pääkaupunkiseudulla opiskelevat velkaantuvat muita enemmän, mutta myös siitä, että heille maksetaan suurempia hyvityksiä – järjestelmä siis sekä kasvattaa että osittain kompensoi velkataakkaa.
Työmarkkinoiden epävarmuus lisää painetta
Heikko työllisyystilanne vaikeuttaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tasapainottaa talouttaan työnteolla. Tämä on erityisen merkittävää niille, jotka opiskelevat päätoimisesti ja joilla ei ole mahdollisuutta joustaa opinnoissaan.
Kun osa-aikatyötä ei ole tarjolla tai se on epävarmaa, opintolaina muuttuu ainoaksi keinoksi selviytyä. Tämä lisää velkaantumisen riskejä ja kasvattaa eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!