Suomalainen syö perunaa 65 kiloa vuodessa

Suomalainen syö vuodessa arviolta 65 kiloa perunaa – määrän, jonka tuottamiseen riittää vain noin 20 metriä perunapenkkiä. Tämä yksinkertainen mutta vaikuttava luku toimii lähtökohtana Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n tuoreelle arviolle, jonka mukaan kotimainen peruna on yksi suomalaisen ruokaturvan vahvimmista lenkeistä. MTK kuvaa perunaa tiedotteessaan (3.2.) suorastaan ”ruokaturvan supersankariksi.”

Perunaviikkoa vietetään 9.–15. helmikuuta, ja MTK käyttää ajankohtaa muistuttaakseen siitä, että peruna on suomalaisessa ruokajärjestelmässä paljon enemmän kuin arkinen lisuke. Se on omavarainen, varastoitava ja laajasti viljelty kasvi, jonka saatavuus on vakaata myös epävarmoina aikoina. Perunaa löytyy ympäri vuoden niin pienistä lähikaupoista kuin suurten markettien monipuolisista valikoimista.

Ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen MTK:sta korostaa perunan monipuolisuutta ja soveltuvuutta erilaisiin ruokavalioihin. ”Peruna on miedon makuinen, taipuu monenlaiseen kokkailuun ja maistuu monille. Peruna sopii hyvin moniin ruokavalioihin”, sanoo Siivonen MTK:n tiedotteessa (3.2.2026).

Siivosen mukaan peruna on  erityisruokavalioystävällistä. ”Se on laktoositon, gluteeniton ja rasvaton. Lisäksi peruna toimii leivonnassa yllättävän hyvin, sillä peruna sitoo kosteutta ja säilyttää sämpylöiden ja leipien tuoreuden ja hyvän maun pidempään”, sanoo Siivonen.

Pieni hiilijalanjälki ja vahva ravitsemusprofiili

Uusissa ravitsemussuosituksissa perunaa suositellaan sekä ravitsemuksen että ilmaston näkökulmasta. Siivosen mukaan peruna on edullista lähiruokaa, jolla on pieni hiilijalanjälki.” Peruna on erinomainen kotimainen hiilihydraatin lähde, josta saa myös monia ravintoaineita, kuten C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, kaliumia, magnesiumia ja kuitua”, sanoo Siivonen.

”Perunaa viljellään yli sadassa maassa, mutta Suomessa sen tuotanto on erityisen vakiintunutta. Ammattimaisia ruokaperunatilojen tuottajia on noin 400, ja kokonaissato vaihtelee 230–270 miljoonan kilon välillä. Vuonna 2025 perunaa viljeltiin 18 900 hehtaarin alalla, josta ruokaperunan osuus oli 8 300 hehtaaria”, sanotaan MTK:n tiedotteessa.

Alueellinen keskittyminen paljastaa tuotannon rakenteet

Ruokaperunan tuotanto on keskittynyt länsirannikolle, jossa Pohjanmaan maakunnat tuottavat yli kaksi kolmasosaa koko maan ruokaperunasta. Ruokateollisuusperunan tuotanto jakautuu Pohjanmaan (29 %), Ahvenanmaan (24 %) ja Pohjois-Pohjanmaan (23 %) kesken. Tärkkelysperunan tuotanto puolestaan on vahvasti Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan varassa – näissä maakunnissa tuotetaan yhteensä 86 prosenttia koko maan tärkkelysperunasta.

Varhaisperunan viljely on keskittynyt Varsinais-Suomeen, joka tuottaa kolme neljäsosaa koko maan varhaisperunoista. Perunatärkkelystä käytetään laajasti paperi-, pakkaus- ja elintarviketeollisuudessa, mikä korostaa perunan merkitystä myös teollisuuden raaka-aineena.

Kestävä viljely ja suomalainen osaaminen

MTK:n asiantuntija Antti Lavonen korostaa suomalaisen perunantuotannon ammattitaitoa ja kestävyyttä. ”Perunantuottajat ovat viljelyn ammattilaisia. Perunan tuotannossa pystytään hyödyntämään täysimääräisesti suomalaiset kasvuolot. Peruna tuotetaan Suomessa kestävästi ja laadukkaasti”, sanoo Lavonen.

Lavosen mukaan Suomessa lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on selvästi vähäisempää kuin Euroopan päätuotantoalueilla. ”Peruna kauppakunnostetaan ja varastoidaan optimaalisissa olosuhteissa, jotta kuluttajalle päätyy aina laadukkaita mukuloita.”

Lajikkeet, jäljitettävyys ja kuluttajan valinnat

Suosituimpia ruokaperunalajikkeita ovat Annabelle, Melody, Gala, Afra ja Colomba. Kaupan irtomyynnissä perunasta ilmoitetaan alkuperämaa ja lajike, usein myös viljelijä. Kotimaisen perunan voi jäljittää tilalle saakka, mikä vahvistaa läpinäkyvyyttä ja kuluttajan luottamusta.

Perunapussien värikoodit helpottavat valintaa: jauhoiset ovat punaisessa pussissa, yleisperunat keltaisessa ja kiinteät vihreässä. MTK tarjoaa myös reseptejä ja uusia perunaherkkuja talvikauteen, kuten peruna-nachopellin, kurpitsa-perunafritterit ja juureskiusauksen.

---