Tiina Sandberg ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan avaa tilan yhteiselle ajattelulle ja toisin toimimiselle. Hänen poliittinen kielensä ei sovi iskulauseisiin, vaan se kutsuu rakentamaan uutta kieltä kapitalismin jälkeiseen aikaan – kieltä, jossa toivo ei ole harha, vaan menetelmä. Sandberg ei tee politiikkaa gallupien mittatikulla, vaan kysyy, mitä tarkoittaa toimia, kun maailma on vielä kesken. Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous valitsi Sandbergin 14.–15.6. Porissa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
Keywords:
Kommunisti ehdokkaaksi Chilen presidentinvaalissa
Chilen kadut täyttyivät – ei protestista, vaan ilosta. Kommunisti Jeannette Jara voitti laajan vasemmiston esivaalit ja lähtee ehdokkaaksi marraskuun presidentinvaaleihin. Voitto oli vuosien ruohonjuuritaistelun tulos.
Chilen vaalikevät kertoo laajemmasta ristiriidasta: työväenluokka kamppailee globaalisti pääoman ylivaltaa vastaan. Kapitalismi ei ole vain talousjärjestelmä – se on sääntö, jossa voitto menee ihmisarvon edelle. Jara muistuttaa, että politiikassa on kyse elämästä.
“Olen sanonut sen monta kertaa: en ole täällä myymässä tyhjiä lupauksia tai helppoja ratkaisuja. En tuo ihmeitä, mutta takaan, että teen väsymättä töitä maamme puolesta... Chilen kansa vaatii meiltä rehellisyyttä ja vastuuta. Se pyytää myös, että politiikassa mukana olevat kuuntelevat ja vastaavat sen vaatimuksiin ja kiireellisiin tarpeisiin.”
Jaran asema työväenluokan ehdokkaana näkyy selvästi: hänen rinnallaan ovat sairaanhoitajat, kouluavustajat ja matalapalkkaiset duunarit. Häntä tukevat myös feministit, ympäristöliikkeet ja ay-liike – ei ulkomainen pääoma.
Tämä on luokkataistelua 2020-luvulla. Se ei näy enää vain tehtailla, vaan myös sosiaalisessa mediassa. Vallan ja toimijuuden uusjako tapahtuu monilla alustoilla – ja nyt se toi kommunisteille merkittävän voiton.
“Kuten johdin historiallista minimipalkan korotusta – ja se oli mahdollista – nyt toteutamme elämiseen riittävän 750 000 peson palkan... Haluamme lopettaa jonot terveydenhuollossa, lisätä erikoislääkäreitä ja välineistöä... ja aiomme kohdata järjestäytyneen rikollisuuden, vahvistamalla rajavalvontaa ja purkamalla pankkisalaisuutta rikosten tehokkaammaksi torjumiseksi.”
Presidenttikisasta tulee tiukka. Vastassa ovat José Antonio Kast ja Evelyn Matthei – molemmat autoritaarisen historian perillisiä. Kastin veli toimi Pinochetin talousministerinä, Matthei puolusti diktaattorin eläkeuudistuksia. Heidän kampanjansa nojaavat pelkoon ja ulkomaiseen rahoitukseen.
Jara rakentaa politiikkaa toivon varaan – ei tyhjän toiveikkuuden, vaan yhteisen kamppailun. Hänen puheissaan ei ole juhlapuheiden siloteltua kieltä, vaan säröjä, jotka kuuluvat kansan äänestä.
“Teille, hyväsydämiset chileläiset, jotka olette huolissanne niin kuin minäkin olen, lastemme ja maamme tulevaisuudesta, haluan antaa toisen lupauksen... huomisesta alkaen tulen luoksenne, yksi kerrallaan, tapaamme teidän kaupungeissanne ja naapurustoissanne... en puhuakseni itse, vaan ennen kaikkea kuunnellakseni teitä... haluan olla yhtä myös vihanne tai välinpitämättömyytenne kanssa... sillä kun todella kuuntelee, voi aina oppia jotain.”
Jaran kampanja osoittaa, että kapitalismille on vaihtoehtoja. Poliittinen muutos syntyy kollektiivisesta järjestäytymisestä. Historiaa ei tarvitse kirjoittaa uusiksi yksityistämällä kaikki. Myös julkinen, yhteinen ja demokraattinen voivat olla tulevaisuuden kieliä.
Kommunistien voitto inspiroi tovereita ympäri maailmaa. Somessa kiertää yksi hyvä lause: Tämä on meidänkin hetkemme.
Kirjoittajan artikkelit
Klovni pysähtyy keskelle katua ja kysyy suoraan: voiko tässä maailmassa vielä kohdata, ajatella ja tuntea? Pandin sirkus ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan lauluin, liikkein ja runoin ravistelee rauhan, solidaarisuuden ja kulttuurin puolesta. Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantalan johdolla syntyy esitys, joka ei viihdytä eskapismilla vaan herättää toivoa toisin toimimisen mahdollisuudesta.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
- ‹ edellinen
- 2 / 5
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.