Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Keywords:
Kommunisti ehdokkaaksi Chilen presidentinvaalissa
Chilen kadut täyttyivät – ei protestista, vaan ilosta. Kommunisti Jeannette Jara voitti laajan vasemmiston esivaalit ja lähtee ehdokkaaksi marraskuun presidentinvaaleihin. Voitto oli vuosien ruohonjuuritaistelun tulos.
Chilen vaalikevät kertoo laajemmasta ristiriidasta: työväenluokka kamppailee globaalisti pääoman ylivaltaa vastaan. Kapitalismi ei ole vain talousjärjestelmä – se on sääntö, jossa voitto menee ihmisarvon edelle. Jara muistuttaa, että politiikassa on kyse elämästä.
“Olen sanonut sen monta kertaa: en ole täällä myymässä tyhjiä lupauksia tai helppoja ratkaisuja. En tuo ihmeitä, mutta takaan, että teen väsymättä töitä maamme puolesta... Chilen kansa vaatii meiltä rehellisyyttä ja vastuuta. Se pyytää myös, että politiikassa mukana olevat kuuntelevat ja vastaavat sen vaatimuksiin ja kiireellisiin tarpeisiin.”
Jaran asema työväenluokan ehdokkaana näkyy selvästi: hänen rinnallaan ovat sairaanhoitajat, kouluavustajat ja matalapalkkaiset duunarit. Häntä tukevat myös feministit, ympäristöliikkeet ja ay-liike – ei ulkomainen pääoma.
Tämä on luokkataistelua 2020-luvulla. Se ei näy enää vain tehtailla, vaan myös sosiaalisessa mediassa. Vallan ja toimijuuden uusjako tapahtuu monilla alustoilla – ja nyt se toi kommunisteille merkittävän voiton.
“Kuten johdin historiallista minimipalkan korotusta – ja se oli mahdollista – nyt toteutamme elämiseen riittävän 750 000 peson palkan... Haluamme lopettaa jonot terveydenhuollossa, lisätä erikoislääkäreitä ja välineistöä... ja aiomme kohdata järjestäytyneen rikollisuuden, vahvistamalla rajavalvontaa ja purkamalla pankkisalaisuutta rikosten tehokkaammaksi torjumiseksi.”
Presidenttikisasta tulee tiukka. Vastassa ovat José Antonio Kast ja Evelyn Matthei – molemmat autoritaarisen historian perillisiä. Kastin veli toimi Pinochetin talousministerinä, Matthei puolusti diktaattorin eläkeuudistuksia. Heidän kampanjansa nojaavat pelkoon ja ulkomaiseen rahoitukseen.
Jara rakentaa politiikkaa toivon varaan – ei tyhjän toiveikkuuden, vaan yhteisen kamppailun. Hänen puheissaan ei ole juhlapuheiden siloteltua kieltä, vaan säröjä, jotka kuuluvat kansan äänestä.
“Teille, hyväsydämiset chileläiset, jotka olette huolissanne niin kuin minäkin olen, lastemme ja maamme tulevaisuudesta, haluan antaa toisen lupauksen... huomisesta alkaen tulen luoksenne, yksi kerrallaan, tapaamme teidän kaupungeissanne ja naapurustoissanne... en puhuakseni itse, vaan ennen kaikkea kuunnellakseni teitä... haluan olla yhtä myös vihanne tai välinpitämättömyytenne kanssa... sillä kun todella kuuntelee, voi aina oppia jotain.”
Jaran kampanja osoittaa, että kapitalismille on vaihtoehtoja. Poliittinen muutos syntyy kollektiivisesta järjestäytymisestä. Historiaa ei tarvitse kirjoittaa uusiksi yksityistämällä kaikki. Myös julkinen, yhteinen ja demokraattinen voivat olla tulevaisuuden kieliä.
Kommunistien voitto inspiroi tovereita ympäri maailmaa. Somessa kiertää yksi hyvä lause: Tämä on meidänkin hetkemme.
Kirjoittajan artikkelit
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
- ‹ edellinen
- 2 / 19
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.