Kokoomuksen tasa-arvopuhe saa SAK:lta tylyn arvion: ”Pinkkipesua” ilman todellisia tekoja

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK syyttää hallitusta ja erityisesti Kokoomusta siitä, että tasa-arvolain muutoksia markkinoidaan ratkaisuna raskaus- ja perhevapaasyrjintään, vaikka todelliset vaikutukset jäävät järjestön mukaan vähäisiksi. SAK:n mukaan hallituksen samanaikaiset työelämää heikentävät lakihankkeet lisäävät syrjinnän riskiä entisestään.

Kokoomus on julkisuudessa korostanut, että tasa-arvolain uudistus lopettaisi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän. SAK:n mukaan väite ei kestä tarkastelua. Tiedotteessaan järjestö kuvaa hallituksen linjaa ”pinkkipesuksi”, eli näennäiseksi tasa-arvotyöksi, joka ei muuta työelämän todellisia valtasuhteita. Pinkkipesu tarkoittaa poliittista tai kaupallista toimintaa, jossa tasa-arvoa käytetään imagon kiillottamiseen ilman todellisia tekoja.

SAK muistuttaa, että Kokoomuksen omat vaikuttajat, Pauli Aalto-Setälä ja Karoliina Partanen, ovat blogissaan 11.2.2026 nostaneet esiin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän jatkuvan ongelman. Heidän mukaansa moni nuori työntekijä – riippumatta sukupuolestaan – joutuu edelleen pohtimaan, uskaltaako kertoa raskaudesta tai perhevapaiden käytöstä työpaikalla. Blogissa todetaan, että tasa-arvoinen työelämä edellyttää sekä työpaikkatason toimia että ajantasaisen lainsäädännön johdonmukaista toimeenpanoa.

SAK on samaa mieltä ongelman vakavuudesta, mutta ei näe hallituksen toimia ratkaisuna.

”Olisi hienoa, jos raskaus- ja perhevapaasyrjintä saataisiin loppumaan, mutta näyttää siltä, että suurista puheista huolimatta tekoja ei tältä hallitukselta ole juurikaan tulossa”, sanoo SAK:n juristi Sanna Mannonen.

Lain muutokset eivät muuta oikeustilaa

SAK:n mukaan tasa-arvolain tulevat muutokset ovat pääosin teknisiä ja selkeyttäviä, eivätkä ne muuta olemassa olevaa oikeustilaa. Tämä todetaan myös hallituksen esitysluonnoksessa, joka on ollut lausuntokierroksella.

Mannonen korostaa, että samaan aikaan hallitus ajaa muita lakihankkeita, jotka lisäävät syrjinnän riskiä ja heikentävät työntekijöiden asemaa. Näistä keskeisin on työsopimuslain muutos, joka sallisi perusteettomat, alle vuoden mittaiset määräaikaiset työsuhteet.

Hallituksen omissa perusteluissa myönnetään, että muutos kohdistuu erityisesti naisiin ja muihin raskauden tai perhevapaiden vuoksi syrjinnälle alttiisiin työntekijöihin. Perusteluissa todetaan myös, että määräaikaisten työsuhteiden lisääntyessä syrjintätapausten määrä todennäköisesti kasvaa.

”Joko Kokoomuksessa oikea käsi ei tiedä, mitä vasen käsi tekee – tai sitten kysymyksessä on huomion kääntäminen pois työntekijöiden asemaan tehtävistä heikennyksistä”, sanoo Mannonen.

SAK: Hallitus toimii päinvastoin kuin väittää

SAK:n mukaan hallitus ei aidosti pyri vähentämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää, koska se samanaikaisesti heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa. Mannonen toteaa, että jos hallitus todella haluaisi lopettaa syrjinnän, se ei olisi madaltanut henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä eikä helpottanut määräaikaisten työsopimusten solmimista.

Mannonen esittää, että työsopimuslakia tulisi täydentää syrjintäolettamasäännöksellä, joka koskisi määräaikaisuuksien uusimatta jättämistä. ”Siinä ajatuksena olisi, että jos työnantaja jättäisi uusimatta raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsottaisiin sen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voisi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta”, sanoo Mannonen.

Lisäksi SAK:n mukaan työnantajan tulisi olla velvollinen maksamaan syrjitylle hyvityksen lisäksi korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä.

Syrjintä jää usein piiloon – tutkimukset kertovat karua kieltä

Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän todellista laajuutta ei tiedetä, sillä osa tapauksista ei koskaan tule viranomaisten tietoon. Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana oleva työntekijä on kokenut raskaussyrjintää. Tasa-arvovaltuutetun mukaan palkkasyrjintää koskevista yhteydenotoista noin 70 prosenttia liittyy raskauteen tai perhevapaaseen.

Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen – juuri se ilmiö, jonka SAK katsoo hallituksen toimien pahentavan.

Luokkasuhteet näkyvät lainsäädännössä

SAK:n kritiikki nostaa esiin laajemman kysymyksen työelämän valtasuhteista. Työväenluokan ja pääoman välinen ristiriita ei ole kadonnut, vaan se näkyy lainsäädännön suunnassa: työnantajien joustot asetetaan etusijalle työntekijöiden turvan kustannuksella. Orpo-Purran hallituksen linja heijastaa kapitalistisen tuotantotavan logiikkaa, jossa työvoima nähdään kulueränä eikä yhteiskunnan perustana.

Todellinen tasa-arvo työelämässä edellyttää kokonaisvaltaista lainsäädäntöä, joka suojaa kaikkia työntekijöitä – myös ei-binaarisia ja muita sukupuolivähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä – syrjinnältä.

---