”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”
Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvioi Porvoon työväen vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat muodostumassa ratkaisevaksi työehtokysymykseksi suomalaiselle työväenluokalle. Kuntosen mukaan Orpo–Purran hallituksen työelämälinjaukset ovat siirtäneet poliittisen päätöksenteon suoraan työehtosopimuspöytiin, sillä lainsäädännöllä tehdyt heikennykset ovat olleet niin laajoja, ettei niitä voida korjata pelkästään sopimusneuvotteluissa.
”Vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat suomalaisten työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”, sanoo SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.
Kuntosen mukaan työntekijöitä edustavat ammattiliitot eivät pysty neuvottelupöydissä paikkaamaan sitä, mitä maan hallitus voi heikentää lainsäädännöllä.
Orpo-Purran hallitus romuttanut työmarkkinamallin
Kuntosen mukaan Orpo–Purran hallitus on romuttanut suomalaisen työmarkkinamallin perustan, kolmikantaisen valmistelun, ja heikentänyt työntekijöiden asemaa useilla lakimuutoksilla. ”Meillä työntekijöillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa toiseen tällaiseen hallitukseen”, sanoo Kuntonen. Hän viittaa erityisesti siihen, että hallitus on toteuttanut työnantajapuolen tavoitteita tavalla, joka on kaventanut työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja lisännyt epävarmuutta työelämässä.
Kuntosen mukaan hallitusohjelman työelämäkirjaukset ovat syntyneet työnantajajärjestöjen ehdoilla. ”Tehtävämme on nyt varmistaa, että seuraavan hallituksen ohjelman työelämäosuutta ei kirjoita enää Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kuten se kirjoitti Orpon hallitusohjelman”, sanoo Kuntonen. Liittojohtajan mukaan työntekijöiden näkökulma on jäänyt sivuun, ja päätöksenteossa on korostunut pääoman etu työväenluokan kustannuksella.
SEL:n puheenjohtaja liittää hallituksen toimet laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen, jossa leikkaukset ja heikennykset ovat kohdistuneet erityisesti niihin, joilla on vähiten taloudellista liikkumavaraa. Opiskelijat, eläkeläiset ja matalapalkka-aloilla työskentelevät ovat joutuneet kantamaan suurimman taakan. Kuntosen mukaan tämä on horjuttanut suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen ja lisännyt epävarmuutta arjessa.
Luottamus tulevaisuuteen palautettava
”Orpon hallituksen heikennykset ja leikkaukset ovat johtaneet siihen, että suomalaisten usko ja luottamus tulevaisuuteen on pahasti horjunut”, sanoo Kuntonen. Työttömyys on ennätyskorkealla, eikä kotimainen kulutus vedä. Kuntosen mukaan ihmiset eivät uskalla kuluttaa tai heillä ei ole siihen enää varaa. ”Tämä kehitys heijastuu erityisesti niihin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla”, sanoo Kuntonen.
Kuntosen mukaan hallituksen politiikka on ollut ideologisesti motivoitunutta ja irti työntekijöiden arjesta. ”On täysin selvää, että hallituspuolueiden into ajaa läpi ideologiset heikennykset ja leikkaukset on ollut niille tärkeämpää kuin Suomen ja suomalaisten etu”, sanoo Kuntonen. Hänen mukaansa päätöksenteossa ei ole huomioitu työväenluokan kokemaa epävarmuutta eikä sitä, miten leikkaukset vaikuttavat yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen toimivuuteen.
SEL:n puheenjohtaja korostaa, että ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on nyt varmistaa, että seuraavissa eduskuntavaaleissa valitaan eduskunta ja hallitus, joka palauttaa työntekijöiden aseman ja vahvistaa hyvinvointivaltion rakenteita. ”Ammattiyhdistysliikkeen tärkein tehtävä on nyt huolehtia, että Suomi saa seuraavissa eduskuntavaaleissa sellaisen eduskunnan ja hallituksen, joka arvostaa ja puolustaa suomalaista työtä, työntekijää ja hyvinvointivaltiota sekä palauttaa luottamuksen tulevaisuuteen”, sanoo Kuntonen.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!