Riitta Tynjä haastaa sosiaaliturvan markkinoistamisen

Orpon hallituksen esitys yleistuesta ei ole pelkkä tekninen uudistus, vaan ideologinen siirto, joka paljastaa kapitalismin kylmän logiikan: yksilön arvo mitataan tuottavuudella, ei ihmisarvolla. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän terävät huomiot nostavat esiin sen, mitä hallituksen tiedotteet jättävät sanomatta: yleistuki ei ole turva, vaan kontrollin väline.

“Tarveharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että nuori, joka asuu vanhempiensa luona, ei ole enää yksilö vaan osa perheen tuloyksikköä. Se rikkoo perustuslaillisen oikeuden henkilökohtaiseen sosiaaliturvaan”, Tynjä sanoo. Hänen mukaansa kyse ei ole teknisestä yksityiskohdasta, vaan luokkapoliittisesta kysymyksestä: “Työväenluokan nuorilta viedään mahdollisuus itsenäisyyteen, samalla kun pääoma saa lisää vapautta leikata.”

Yleistuen retoriikka puhuu sujuvoittamisesta, mutta käytännössä kyse on etuuksien leikkaamisesta. “Kun puhutaan yksinkertaistamisesta, pitäisi kysyä: kenelle se on yksinkertaista? Ei ainakaan sille nuorelle, joka joutuu odottamaan kuukausia tukea ja selittämään miksi ei ole töissä”, Tynjä toteaa. Hän näkee yleistuen osana laajempaa markkinoistamisen projektia, jossa sosiaaliturva muutetaan palveluksi, ei oikeudeksi.

SKP:n SOTE-ryhmän esittämä 1500 euron perusturva kaikille täysi-ikäisille on radikaali, mutta harkittu ehdotus. “Se ei ole utopia, vaan realismia, jos mittarina on ihmisarvo eikä budjettikuri”, Tynjä sanoo. Malli poistaisi karenssit, omavastuut ja läheisten tulojen vaikutuksen – ja palauttaisi sosiaaliturvan yksilön oikeudeksi, ei perheen velvollisuudeksi.
Tynjän puheessa kuuluu suomalainen suoruus ja filosofinen syvyys. Hän ei agitoi, vaan haastaa: “Kapitalismi ei ole luonnonlaki. Me voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa ihmisarvo ei riipu työmarkkina-asemasta.” Tämä on kutsu – ei vain poliittiseen keskusteluun, vaan toimijuuteen. Työväenluokan, nuorten, taiteilijoiden ja rauhanaktivistien on aika nähdä, että vaihtoehtoja on. Ne eivät synny kabineteissa, vaan kaduilla, keittiöissä ja kollektiiveissa.

Esitys yleistuesta on osa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2026–2029, ja se esiteltiin kehysriihen yhteydessä huhtikuussa 2025. Eduskuntakäsittelylle ei ole vielä annettu tarkkaa päivämäärää, mutta odotettavissa on, että esitys etenee eduskuntaan loppuvuodesta 2025 ja mahdolliset lakimuutokset valmistellaan vuoden 2026 alkuun mennessä.