Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Sakset seis! -kulttuuriadressissa jo lähes 70 000 allekirjoittajaa – Mielenosoitus 5.12. Helsingissä
28.11.2024 - 14:45
(updated: 02.01.2025 - 14:22)
Sakset seis! -kuvituskuva: Outi Kainiemi, Logot/taitto: Aki Hauru
Forum Artis ja Mitta on täysi -työryhmä järjestävät Sakset seis! -kampanjan kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan 1.10.-5.12.2024. Kampanja koostuu Suuresta kulttuuriadressista ja sen luovutustilaisuudesta. Adressi julkistettiin Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta. Allekirjoitusten keräys jatkuu 4.12. saakka.
Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille suurmielenosoituksessa itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Päivämäärä korostaa kulttuurin ja taiteen keskeistä roolia yhteiskunnan liimana, suomalaisen identiteetin rakentajana ja huoltovarmuustekijänä.
Ohjelmassa on muun muassa kuorojen johtama yhteislaulu ja satiirinen Uusi Suomi -näytelmä. Ohjelmanumeroiden väleissä kuullaan kulttuurialan vaikuttajien puheita sekä adressien allekirjoittajien kommentteja.
Adressin voi allekirjoittaa kuka tahansa yksityishenkilö adressit.com-palvelussa. Artikkelin kirjoitushetkellä 28.11. allekirjoituksia on jo 68 933 kappaletta.
– Maamme hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin, adressissa sanotaan.
– Taide ja kulttuuri ovat eri muodoissaan läsnä kaikkialla. Kulttuuria ovat esitykset, kirjastot, museot, näyttelyt ja konsertit, tv-sarjat ja elokuvat, kirjat, tanssi ja laulu. Taiteilijat ovat luoneet myös talomme, huonekalumme, vaatteemme ja muotoilleet arjen esineet tai kulkuvälineet. Taide ja kulttuuri ovat niin monin eri tavoin mukana elämässämme, ettemme pysty edes kuvittelemaan maailmaa ilman niitä, adressi jatkaa.
Lisätietoja ja koko adressiteksti kampanjan omilla nettisivuilla.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?