Stubb antaisi USA:lle oikeuden päättää, voiko Suomi keskustella Venäjän kanssa

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb vastaa Helsingin Sanomien vaalikoneessa olevansa täysin samaa mieltä, kun kysytään, tuleeko sallia ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta. ”Mielestäni meidän ei kannata ennalta rajata pois mitään ydinasepelotteen osa-aluetta.” (HS 17.11.2023) Medialle antamissaan lausunnoissa hän on kannattanut myös Naton joukkojen sijoittamista pysyvästi Suomeen ja korostanut Yhdysvaltojen kanssa tehtävää ns. puolustussopimusta ”äärettömän tärkeänä”.

Seuraavassa toimittaja Jaakko Laakso tarkastelee kokoomuksen presidenttiehdokkaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia kannanottoja.
 

Presidenttiehdokas Alexander Stubb sanoo, että hän ei tasavallan presidenttinä pitäisi naapurimaahamme Venäjään ja sen johtoon minkäänlaisia yhteyksiä. Hän antaisi päätösvallan Suomen Venäjä-suhteissa Nato-liittolaisille ja ennen kaikkea Yhdysvaltain presidentille.

”Keskusteluyhteys Venäjän presidenttiin riippuu siitä, mitä meidän läntiset liittolaisemme toivovat”, hän sanoi Suomen Yrittäjien lokakuisessa presidentinvaalitentissä. Hän korosti keskustelussa , että ”tämä on sellainen kysymys, jossa ei voida missään nimessä sooloilla”.

”Nyt rakennetaan Nato-Suomen ensimmäistä presidenttiä. Silloin ei ole huono lähtökohta, jos on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja on opiskellut Yhdysvalloissa”, kehuu Stubb omia suhteitaan amerikkalaisiin Iltalehdessä (24.9.).
Stubb lähtee siitä, että Suomella pitää olla erittäin hyvät suhteet erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. ”Enkä tietenkään sulje pois hyviä suhteita vaikkapa Saksan, Ranskan ja Britannian kanssa”. Kiinaa ei mainitse lainkaan.

Yhdysvaltalaisen Politico-lehden haastattelussa Stubb pitää hyvin epätodennäköisenä, että edes seuraavan kuuden vuoden aikana – eli koko ensi vuoden alussa valittavan presidentin toimikauden aikana - olisi mahdollista palata normaaleihin suhteisiin Venäjän kanssa.

”Ja jos suhteita ylipäänsä olisi, niiden pitäisi perustua liittolaisilta saatavaan valtuutukseen”, sanoo Stubb vielä kerran. Väite siitä, että itsenäinen Suomi muka tarvitsisi yhteyksien ylläpitämiseen ”liittolaisten” luvan tai valtuutuksen, kuulostaa uskomattomalta varsinkin suomalaisesta presidenttiehdokkaan suusta.

Stubb on eri yhteyksissä korostanut, ettei hän pidä mahdollisena ylläpitää presidenttinä kahdenvälisiä suhteita Venäjään, niin kauan kuin Ukrainan sota jatkuu. Mutta kuusikin vuotta ilman suhteita Venäjään tuntuu olevan Stubbille liian lyhyt aika.

”Vastakkainasettelu tulee olemaan pidempi: viisi vuotta, kymmenen vuotta, jopa sukupolven verran. Mutta näkisin niin, että Suomen eli tasavallan presidentin suhteet Venäjään määrittyy myös pitkälti sitä kautta, mitä meidän läntiset liittolaiset haluavat tehdä.” (MTV:n Huomenta Suomi 30.8.). Stubb arvioi, että Venäjä joutuu lännen suunnalla ainakin vuosikymmenen kestävään totaalieristykseen (Kaleva 15.9.).
 

”En ryhdy Venäjä-kuiskaajaksi”

Alexander Stubb on ilmoittanut, että mikäli hänet valittaisiin presidentiksi, hän ei aio ryhtyä Venäjä-kuiskaajaksi. Hän viittaa näin presidentti Sauli Niinistöön, josta läntinen lehdistö on käyttänyt ”Venäjä-kuiskaajan” nimitystä.
Stubb ei omien sanojensa mukaan aio pitää Venäjän presidentti Vladimir Putiniin mitään yhteyttä. ”Tasavallan presidentti Suomessa on jatkossa lännen presidentti ja Nato-presidentti, ei perinteinen Venäjä-presidentti, kuten joskus aiemmin”, totesi Stubb Suomen Yrittäjien paneelissa.

Niinistö puolestaan on korostanut useampaan otteeseen, ettei Nato ole tehnyt Suomesta suurempaa ”eikä presidentti ole nyky-Suomessa erityisesti Nato-presidentti”. Hän katsoo, että tulevan presidentin on edelleen vaalittava Suomen suhteita ”jokaiseen suuntaan” (Helsingin Sanomat 7.9.)

Stubb ei näe Suomella roolia rauhanpolitiikassa. ”Meidän on valmistauduttava pidempään konfliktiin. Vaikka sota loppuisi viiden vuoden sisällä, on lännen ja Venäjän välillä edelleen konflikti. Se ei katoa minnekään”, Stubb totesi ruotsalaisen Svenska Dagbladetin haastattelussa (2.9.).

”Meidän pitää lähteä siitä perusolettamasta, että Eurooppa on kutakuinkin kahtiajakautunut. Meillä on uusi rautaesirippu, sekä taloudellinen että poliittinen, jonka toisella puolella ovat Venäjä ja Valko-Venäjä ja toisella puolella noin 45 eurooppalaista valtiota”, arvioi Stubb Elinkeinoelämän keskusliiton vaalipaneelissa (Ilta-Sanomat 16.11.). Monta vienninedistämismatkaa olen elämäni aikana tehnyt, mutta sen voin taata, että yhtään sellaista en tule tasavallan presidenttinä tekemään kuuden vuoden aikana Venäjälle, Stubb lupasi.

”Suomella on vahva armeija – Venäjän armeija on heikko”

Kokoomuksen presidenttiehdokas on useampaan kertaan korostanut, ettei Suomi pelkää Venäjän reaktiota Nato-jäsenyyteen, koska Ukrainan sota on osoittanut Venäjän olevan heikko. Suomella sitä vastoin on vahva armeija ja Suomi on varautunut kaikkeen.

Suomella on Stubbin mukaan kokoonsa nähden yksi Euroopan suurimmista armeijoista ja ilmavoimat, jotka nekin ovat yhdet Euroopan vahvimmista.

Saksalaisessa Spiegel-lehdessä (18.4.2022) Stubb puhui Suomen Nato-jäsenyydestä ja totesi Venäjään viitaten, että jokainen joka osoittaa heikkoutta, joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Stubb arvioi Venäjän voivan muuttua jonkinlaiseksi jättiläismäiseksi Pohjois-Koreaksi.

Hän varoitti ”ylläpitämästä illuusiota, että Venäjästä tulisi normaali demokratia, tai että tilanne rauhoittuisi. Venäjä tulee edelleen olemaan imperialistinen, aggressiivinen ja revisionistinen maa. Haluaisimme, että naapuri olisi kuin Ruotsi, mutta niin ei valitettavasti ole lähitulevaisuudessa”.

Stubb lisää, että keskitymme nyt vahvasti Putiniin, mutta totuus on hänen mukaansa, että tämän seuraajakaan ei tule olemaan rauhallinen ja liberaali, vaan mahdollisesti paljonkin kovempi henkilö (Pietarsaaren sanomat 9.10.2023).
 

Ainoa tie rauhaan on Ukrainan voitto

Stubbin mukaan meidän velvollisuutemme on varmistaa Ukrainan voitto (twitter 8.8.2023). Siksi hän kannattaa lisää pakotteita Venäjälle ja lisää aseita Ukrainalle. On pantava kova kovaa vastaan. ”Tie rauhaan on Venäjän vetäytyminen” (Verkkouutiset 6.11.2022).

Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistuminen ei ole Stubbin uskoa sotilaalliseen voittoon horjuttanut vähääkään. Sota ratkaistaan Stubbin mielestä taistelukentällä. Hän on tässä samalla linjalla kuin entinen pääministeri Sanna Marin (sd). HS-vaalikoneessa Stubb kannattaa Ukrainan aseellista tukemista, vaikka muiden EU-maiden tuki hiipuisi.

Stubb on verrannut Ukrainan sodan loppuun liittyviä rajakysymyksiä Karjalaan ja sanonut, että rajoista voi päättää vain presidentti Volodymyr Zelenskyi. Lisäksi kestävään rauhaan tarvitaan hänen mukaansa turvatakuut Ukrainalle, sotarikosoikeudenkäynnit ja sotakorvaukset (Verkkouutiset 8.10.2023).
 

Hamasin takana ”isompia pelaajia”

Stubb kuuluu niihin, jotka löytävät Venäjän käden tai jalanjäljen miltei jokaisen kansainvälisen konfliktin taustalta. Häntä ei tunnu haittaavan se, että tosiasiat osoittavat usein jotakin muuta.

Viime viikkoina Stubb on ”löytänyt” Venäjän Hamasin hyökkäyksen takaa. ”Sodan suurimmat hyötyjät ovat Venäjä ja Iran, joiden motiivina on jakaa ja hajottaa länsi, siis siirtää USA:n ja Euroopan huomio pois Ukrainasta.” (Verkkouutiset 14.10.) Venäjä ja Iran tukevat suoraan ja epäsuorasti Hamasia ja Hizbollahia ja haluavat kylvää sekasartoa, Stubb sanoo.

Stubb löysi heti kaasuputken rikkojan

Stubb syytti heti ensivaiheessa Venäjää enemmän ja vähemmän suoraan myös Suomen ja Viron välisen kaasuputken vaurioittamisesta. Stubbin mukaan Venäjä-riippuvuuden vähentäminen oli keskeinen syy, miksi hän ja Viron silloinen pääministeri Taavi Roivas sopivat yhteisestä maakaasuputkesta. ”Ehkä se on syy myös siihen, minkä takia Venäjä on siihen iskenyt, jos he ovat sabotaasin takana”, Stubb arvioi.

Stubb katsoi kaasuputkisabotaasin voivan olla osa Venäjän pelottelukampanjaa Ukrainan liittolaisia kohtaan. ”Tiesimme sodan alettua Ukrainassa, että tulisi hybridi- ja kyberpelottelua. Tämä on osa sitä”, Alexander Stubb sanoo Politicossa (Verkkouutiset 13.10.).

Naton joukkoja pysyvästi Suomeen

Stubbin mielestä Suomen Nato-jäsenyyttä ei pidä rajoittaa missään muodossa ja jonkinlaisia ”pysyviä ratkaisuja” tullaan asiassa näkemään. Ne voivat olla esimerkiksi Suomeen pysyvästi sijoitettuja Nato-joukkoja.

”Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Pohjois-Suomi on pohjoisen Euroopan geostrategisesti merkittävä alue, Stubb tiivistää nykyisen aseman” (Kaleva 15.9.).

Liittymissopimusta laadittaessa Stubb piti kriittisenä asiana, että siihen ei kirjata minkäänlaisia rajoituksia jäsenyyden sisällölle. ”Tässä tilanteessa meidän pitää hakea maksimaalinen tuki ja turva Naton kautta. Silloin ei missään nimessä pidä kirjata liittymissopimukseemme mitään, joka vähentäisi turvallisuuden saamista”, Stubb totesi.

Stubbin mukaan Suomi voi erikseen sopia Naton sisällä, pistämättä mitään paperille, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita. ”Mutta emme todellakaan voi sopia, että meillehän ei sitten tule vieraita joukkoja, vaan totta kai Nato-joukot kiertävät harjoittelemassa Suomessa niin kuin muuallakin.”

Suomen ilmavoimat isännöi alkuvuodesta Arctic Challenge Excercise 23 -ilmasotaharjoitusta, jossa oli mukana myös kaksi Naton Awacs ilmavalvonta- ja taistelujohtokonetta. Kuva NATO / ACE23

DCA-sopimus ”äärettömän tärkeä”

Stubb korosti presidenttiehdokkaiden keskustelussa Kouvolan turvallisuuskonferenssissa syyskuussa pitävänsä puolustussopimusta Yhdysvaltain kanssa ”äärettömän tärkeänä”. Tässä DCA-sopimuksella Suomi on antamassa Yhdysvaltain asevoimien käyttöön alueita sekä pohjoisessa että ilmeisesti myös rannikolta. Yhdysvaltain asevoimat voisivat myös käyttää Suomen varuskuntia ja sotilaat tulla Suomeen ilman passia ja viisumia. Amerikkalaisjoukot voivat myös varastoida raskaita aseita ja asejärjestelmiä Suomen alueelle.

Mitä tulee sopimuksessa neuvoteltaviin yksityiskohtiin, Stubb myöntää, että ollaan lähellä valtion itsemääräämisoikeuden ydintä. ”Tietysti tässä ollaan lähellä kansallisvaltion suvereniteetin ydintä, kun sijoitetaan puolustusmateriaalia toisen valtion toimesta, sijoitetaan joukkoja toisen valtion toimesta ja määritellään ne lainsäädäntöpuitteet ja periaatteet, joilla toisen valtion sotilaat toimivat”.

Kokoomuksen presidenttiehdokkaan mukaan Suomen raja-alueet tulevat kuitenkin vahvistumaan Nato-maiden investointien ansiosta. Hänen mukaansa ”kiristynyt ulkopoliittinen tilanne on Itä-Suomelle pikemminkin mahdollisuus kuin uhka”.

Kirjoittaja on entinen Vasemmistoliiton kansanedustaja, joka toimi Tiedonantajan toimittajana 1976-1991.