Viron ammattiliitot vaativat perustuslaillista tarkastusta alaikäisten työnteon laajennuksille

Viron ammattiliitot (Eesti Ametiühingute Keskliit, EAKL) pyytävät presidentti Alar Karista jättämään vahvistamatta 19. marraskuuta Viron parlamentissa (Riigikogu) hyväksytyn työsopimuslain ja siihen liittyvien lakien muutospaketin. Liittojen puheenjohtaja on Kaia Vaskin mukaan erityisesti alaikäisten työntekoa koskevat lisäykset on valmisteltu ilman asianmukaista vaikutusarviointia. Liitot arvioivat, että ne voivat olla ristiriidassa sekä perustuslain että kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Miten kiistanalaiset muutokset syntyivät

Viron ammattiliitot korostavat, että alaikäisten työntekoa koskevat muutokset lisättiin lakiin poikkeuksellisella tavalla. Alkuperäinen lakiesitys ei käsitellyt alaikäisten työntekoa lainkaan, mutta talous- ja viestintäministeriö esitti 8. lokakuuta 2025 omat lisäyksensä suoraan Viron parlamentin lakivaliokunnalle, joka liitti muutokset esitykseen ilman keskustelua sidosryhmien tai asiantuntijoiden kanssa. EAKL muistutti ongelmista jo 17. lokakuuta parlamentille lähettämässään kirjeessä, mutta liittojen mukaan huomautuksia ei otettu huomioon.

Mitä laki muuttaisi alaikäisten työnteossa

Hyväksytty laki sallii 7–12-vuotiaiden lasten työskentelyn koululomien aikana jopa kuusi tuntia päivässä ja 30 tuntia viikossa – kaksinkertaisesti aiempaan verrattuna. Lisäksi vähintään 15-vuotiaille avautuu mahdollisuus täysipäiväiseen työaikaan. EAKL:n mukaan näin merkittävät muutokset edellyttäisivät perustuslaillista tarkastusta ennen voimaantuloa.

Kytkös laajempaan työlainsäädännön uudistukseen

Alaikäisten työntekoa koskeva kiista ei ole irrallinen, vaan osa laajempaa keskustelua Viron työlainsäädännön suunnasta. EAKL on jo aiemmin arvostellut hallituksen valmistelemaa työsopimuslain kokonaisuudistusta, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2026 aikana. Liittojen mukaan uudistus heikentäisi työntekijöiden oikeuksia ja sivuuttaisi sosiaalisen vuoropuhelun periaatteet.

Ammattiliitot näkevät alaikäisten työnteon laajentamisen ja työntekijöiden oikeuksien heikentämisen osana samaa kehityskulkua, jossa taloudelliset intressit ohittavat työntekijöiden oikeudet ja sosiaalisen suojelun. Työväenliikkeen näkökulmasta kyse on myös vallasta: siitä, kenen ääni kuuluu lainsäädäntöprosessissa ja kenen näkökulma jää marginaaliin. EAKL:n mukaan presidentin on nyt käytettävä perustuslaillista rooliaan ja varmistettava, etteivät lasten ja työntekijöiden oikeudet jää taloudellisten tavoitteiden jalkoihin.

Laki odottaa presidentin ratkaisua. Jos presidentti päättää olla vahvistamatta lakia, se palautuu Viron parlamentin käsittelyyn.

---