”Olemme kritiikittömästi rakastuneet ideaan lyhyemmästä työajasta”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. ETLA:n kesäkolumni tuo laiturinnokkiin kriittisen näkökulman nelipäiväisestä työviikosta. "Akateemisista raporteista ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin", Kauhanen väittää ja viittaa lyhyempää työaikaa ajavien tahojen puutteellisiin tutkimusasetelmiin. Kauhan vaatii lyhyemmästä työajasta vaikuttavuustutkimusta.
Keywords:
Työttömyysturvan suojaosan poisto – kapitalismin kylmä logiikka iskee osa-aikatyöläiseen
14.08.2025 - 13:15
Kuva: Tomas Castelazo / CC BY-SA 3.0
Kun suojaosa työttömyysturvasta poistettiin, moni osa-aikatyötä tehnyt jäi kokonaan työttömäksi. Yleisen työttömyyskassan kysely paljastaa karun todellisuuden: kapitalismin koneisto ei palkitse pienestä ponnistuksesta, vaan rankaisee siitä. Työväenluokan arki ei mahdu hallituksen budjettiin.
“Moni lopetti työnteon kokonaan, koska osa-aikatyön kannattavuus heikkeni”, toteaa YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen. Tämä ei ole yksittäistapaus vaan rakenteellinen ilmiö, jossa työvoiman joustavuus palvelee pääoman etua. Kun osa-aikatyö ei enää tuo leipää pöytään, vaihtoehdoksi jää työttömyys – ei siksi, että ihmiset eivät haluaisi tehdä töitä, vaan siksi, että järjestelmä ei anna siihen mahdollisuutta.
Kyselyn mukaan 63 % osa-aikatyön lopettaneista teki päätöksen nimenomaan lakimuutoksen vuoksi. Tämä ei ole sattumaa vaan seurausta siitä, että kapitalistinen politiikka ei tunnista työn monimuotoisuutta. Se suosii kokoaikatyötä, vaikka sitä ei ole tarjolla. “Kokoaikatyöhön siirrytään, jos sitä on saatavissa”, Hänninen sanoo – ja siinäpä se. Jos ei ole, jäädään työttömäksi.
Työväenluokan toimijuus typistyy valintojen illuusioon: ota vastaan kokoaikatyö, jota ei ole, tai jää ilman tuloja. Tämä ei ole vapaus vaan pakko. Kansalaisaloite suojaosan palauttamisesta on ylittänyt eduskuntakäsittelyn rajan, mutta se ei vielä muuta rakenteita. Tarvitaan enemmän kuin korjausliikkeitä – tarvitaan antikapitalistista vaihtoehtoa.
Kapitalismin logiikka ei tunne empatiaa. Se tuntee vain tuoton. Mutta työväenluokka tuntee toisensa. Ja kun yhteisö alkaa puhua, syntyy vastavoima. Tämä juttu on kutsu siihen puheeseen.
A-kassan mukaan työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön saa ansaita ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Huhtikuun alussa tulee voimaan hallituksen lakimuutos, joka poistaa suojaosan kokonaan.
Suojaosa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta ja se on ollut siitä lähtien osa-aikatyössä enintään 300 euroa kuukaudessa sovittelujakson aikana tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Suojaosa vähennetään ennakonpidätyksen alaisesta työtulosta eli bruttotuloista.
A-kassan mukaan hallituksen lakimuutos on poistanut suojaosan kokonaan. Uutta lakia sovelletaan 1.4.2024. Tällöin suojaosaa ei enää käytetä sovitellun ansiopäivärahan määrän laskemisessa. Käytännössä suojaosan poistaminen siis pienentää sovitellun ansiopäivärahan määrää.
Avoin työttömyyskassa A-kassa on kaikille palkansaajille avoin, yleinen työttömyyskassa. Aloitimme toimintamme 1.1.2022, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
- ‹ edellinen
- 11 / 18
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.